Suomella on huikeat perinteet kansalaistieteessä – siinä, että tutkimusta tukevia havaintoja tekevät muutkin kuin tutkijat. Varsinkin lintuharrastajat ovat jo vuosikymmenten ajan tuottaneet korvaamattoman arvokasta tietoa Suomen linnustosta ja sen muutoksista.
Uusin yhteisponnistus, neljäs lintuatlas, on tänä keväänä polkaistu käyntiin. Tavoitteena on kerätä neljän vuoden ajan ympäri maata havaintoja lintulajien pesimäaikaisesta levinneisyydestä ja pesinnän varmuudesta.
Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta yhdistetään Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon ja muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeää vertailuaineistoa ovat Suomen aiemmat lintuatlakset vuosilta 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010.
Havaintosovellukset helpottavat kirjaamista
Lintujen pesimähavaintojen kirjaamiseen riittävät kännykkä ja havaintosovellus. Sopivia sovelluksia ovat esimerkiksi Tiira, Vihko ja iNaturalist.
Lajin tunnistamisen lisäksi sovellukseen pitää kirjata havaintopaikka. Suomi on lintuatlaksessa jaettu 10 × 10 kilometrin atlasruutuihin. Tietystä pisteestä, vaikka kotipihalta, voi myös kirjata yksittäisen havainnon sen kummemmin atlasruutua tietämättä.
Havainnolle tulee myös antaa pesimävarmuusindeksi. Pesimävarmuusindeksi on numerokoodi, joka kertoo miten todennäköinen pesintä on havainnon perusteella tulkittuna. Mitä suurempi numero on, sitä suuremmalla varmuudella kyseessä on pesintä. Käytössä on myös indeksi yksi, joka kertoo, että havainto ei viittaa pesintään.
Havaintoja kannattaa tehdä koko pesimäkauden, eli aikaisesta keväästä alkusyksyyn asti. Jotkin lajit pesivät aikaisin, toiset taas myöhään.
– Helposti ajatellaan, että pesimäkausi on pelkästään se aika, kun linnuilla on poikaset. Pesimäkausi alkaa kuitenkin jo siitä, kun linnut lajista riippuen esimerkiksi alkavat laulaa tai lentävät soidinlentoa ja päättyy siihen, kun havaitaan äskettäin pesästä lähteneitä maastopoikasia, sanoo lintuatlaskoordinaattori Heidi Björklund Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Pesimävarmuusindekseihin perehtyminen on tärkeää, sillä nimenomaan sen perusteella tieto poimitaan lintuatlakseen kaikesta havaintosovelluksiin tulevasta tietomassasta.
– Voit ilmoittaa vaikka tuhat havaintoa, mutta jos yhdessäkään ei ole pesimävarmuusindeksiä, havainnot eivät kirjaudu lintuatlaksen käyttöön, Björklund korostaa.
Suomi haltuun aina Lappia myöten
Muutaman kuukauden ajan käynnissä olleen viimeisimmän lintuatlasprojektin päätavoitteena on saada entistä kattavammin havaintoja Suomen alueelta.
– On hienoa, jos saamme samalla lisää havainnoitsijoita. Uskon, että mukaan tulee uuttakin väkeä, koska korona-aikana ihmiset ovat innostuneet luonto- ja lintuharrastuksesta, Heidi Björklund sanoo.
Björklund kehottaakin mökkiläisiä aktivoitumaan esimerkiksi mökkipaikkakuntiensa lintujen havainnoinnissa. Näin tietoja saadaan kattavammin. Lisäksi yksi laaja alue olisi tärkeä saada katettua nykyistä paremmin: Lappi.
– Lapissa ei ole niin paljon lintuharrastajia, että he suoriutuisivat koko Lapin alueesta. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kuka tahansa Lappiin menijä havainnoisi lintujen pesintää ja ilmoittaisi havainnoistaan.
Havaintoaikaa riittää
Vaikka havainnointi kannattaakin aloittaa heti, hengenhätää ei ole. Lintuatlasta koostetaan Suomessa aina vuoden 2025 pesimäkauden loppuun saakka.
– Kaikilla on siis hyvin aikaa varmistaa lähiympäristöstään pesintöjä mahdollisimman monesta lajista. Lopulta saamme tehtyä kunkin lajin pesimäaikaisen levinneisyyskartan, joka koostuu niistä atlasruuduista, joilla laji havaittiin. Lintuatlastietojen karttumista voi seurata atlaksen tulospalvelussa, Heidi Björklund toteaa.
Ympäristöministeriön rahoittaman lintuatlashankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi. Yhteistyötahoina toimivat muun muassa Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke ja Metsähallitus.
Lisätiedot:
Luomuksen ja BirdLifen lintuatlaskoordinaattorit: lintuatlas(at)luomus.fi
Katso myös:
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen Lintuatlas-verkkosivut
BirdLife Suomen Lintuatlas-verkkosivut
Lintuatlas-ohjeet
Pesimävarmuusindeksit
Aiempien lintuatlasten tulokset ja aineistot