Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2025.
Kukkakärpänen on pörriäinen, jota moni on säikähtänyt luullessaan sitä ampiaiseksi. Se on tarkoituskin, sillä suojavärityksen avulla kukkakärpänen pelottelee saalistajiaan.
Kukkakärpäset ovat toiseksi tärkein pölyttäjäryhmä heti mesipistiäisten jälkeen. Toisin kuin nämä, se ei kerää mettä ja siitepölyä pesään, vaan herkuttelee paikan päällä kukassa. Silti karvaisimmat kukkakärpäset saattavat pölyttää jopa yhtä hyvin kuin kimalaiset.
Tästä syystä kukkakärpäset on valittu yhdeksi tutkittavaksi ryhmäksi EU:n suureen pölyttäjäseurantaan, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2027. Päivä- ja yöperhosten linjalaskentoihin osallistuu Suomessa paljon vapaaehtoisia harrastajia. Sen sijaan kukkakärpästen ja mesipistiäisten linjalaskijat täytyy kouluttaa erikseen.
Luonnontieteellinen museo on vastuussa EU:n pohjoisen alueen kukkakärpäslaskijoiden koulutuksesta. Viime kesä- ja elokuussa Helsingissä pidettiin kurssit, joille tuli tutkijoita, opiskelijoita ja ympäristöhallinnon jäseniä Pohjoismaista ja Baltiasta. Valokuviin perehtymisen lisäksi he opettelivat tunnistamaan kukkakärpäsiä Sipoossa.
— Maastossa oppii, miltä kukkakärpäset oikeasti näyttävät, miten ne käyttäytyvät ja lentävät, mistä niitä löytää ja mitä kukkia mikäkin laji suosii. Jotkut lajit viihtyvät auringossa, jotkut taas varjossa, kertoo kurssien vetäjä, dosentti Gunilla Ståhls-Mäkelä Luomuksesta.
Koulutettavat eivät olleet aiemmin perehtyneet juuri kukkakärpäsiin mutta useimmat olivat harrastaneet muita hyönteisiä tai niveljalkaisia. Pohjoisen EU:n alueella elää noin 450 kukkakärpäslajia, joten opeteltavaa riittää.
Kurssilaiset tutkivat luupilla löytämiään kukkakärpäsiä, ja osa vietiin mikroskoopin alle tarkempaan syyniin.
— Kukkakärpäsiä etsitään hyvän sään aikana. Ne pitävät aurinkoisista päivistä, joina lämpötila on yli 15 astetta. Pilvisellä säällä ne yleensä piilottelevat. Jatkokurssilla kenttäpäivämme keskeyttikin sadekuuro.
Saksassa tehty hyönteiskatotutkimus osoitti, että myös kukkakärpäset ovat vähentyneet. Se on harmi, sillä pölyttämisen lisäksi niistä on paljon muutakin hyötyä. Niiden toukat esimerkiksi syövät kirvoja ja hajottavat mikrobeja likavedestä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.