Sebastian Porceddu sovelsi väitöstutkimuksessaan Rayleigh-testiä, joka on aikapistesarjojen tutkimuksessa käytetty matemaattinen menetelmä. Tutkimuksessa muinaisegyptiläiset ennustuskalenterien eli hemerologioitten päivistä tehtiin aikapisteitä, joiden jaksollisuutta tutkittiin.
– Tutkimus todisti, että muinaisilla havainnoilla voi yhä olla annettavaa tämän päivän astrofysiikalle ja niitä voidaan käyttää havaintopisteinä, vaikka ne eivät olisi meidän mittapuumme mukaan eksakteja mittauksia, sanoo Porceddu.
Muinaisegyptiläiset ennustuskalenterit ovat tekstejä joissa päivän aamulle, päivälle ja illalle annetaan ennuste 'hyvä' tai 'huono' ja annetaan ohjeita päivän varalle.
Tilastollinen tarkastelu osoitti, että kuun vaiheilla oli vaikutusta muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin hyviin ja huonoihin päiviin. Hyviin päiviin liittyvistä ennustuksista löytyy myös Algolin kirkkauden vaihtelun jakso.
– On hyvin mahdollista, että Algolin kirkkauden vaihtelu on kirjattuna hemerologian tekstiin mytologisoidussa muodossa. Erityisesti Horus-jumalaa koskevilla kertomuksilla vaikuttaa olevan yhteys taivaankappaleisiin joihin liittyy visuaalisia muutoksia, kuten Kuuhun ja Algoliin, sanoo Porceddu.
Siitä että Algol-tähden kirkkauden vaihtelun jakso on pysynyt melkein muuttumattomana muinaisen Egyptin ajoista meidän päiviimme, voidaan päätellä mm. Algol-järjestelmän kolmen tähden olevan kaikkien samassa ratatasossa. Myös massan siirtymisnopeus Algol B -tähdestä Algol A:hen voidaan laskea muinaisegyptiläisten havaintojen avulla.
Toisena Rayleigh-testin sovelluksena väitöskirjassa perehdytään maanpäällisten törmäyskraatereiden ikäjakaumaan.
Kraatereiden iässä on väitetty havaittavan jaksollisuuksia, jotka viittaisivat säännöllisiin törmäyksiin. Tutkimuksessa muodostettiin aikapistesarjoja keksityille ajankohdille satunnaisesti arvotuista törmäyksistä ja säännöllisistä törmäyksistä. Luotuja aikapistesarjoja testaamalla todettiin, että aineistosta on mahdotonta havaita jaksollisuutta, vaikka törmäyksissä olisikin osittaista säännönmukaisuutta.
Vaikka digitalisaation yhdistäminen arkeologisiin aineistoihin on nyt trendikästä, on Sebastian Porceddu törmännyt matkan varrella moniin ennakkoluuloihin.
Artikkeliväitöskirjan artikkelit on julkaistu useiden vuosien kuluessa. Julkaisu monitieteisestä aiheesta osoittautui vaivalloiseksi, koska tutkimustulos ei ollut minkään julkaisun ydinaluetta.
– Julkaisut ovat herättäneet keskustelua, mutta kukaan ole pystynyt osoittamaan niissä esitettyjä väitteitä vääriksi, toteaa Porceddu.
Hän teki aikoinaan kaksi maisterintutkintoa. Tähtitieteeseen ja egyptologiaan tehtyjen gradujen jälkeen jatkui väitöstutkimus päivätyön ohessa. Porceddu työskentelee asiantuntijana Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksessa.
FM Sebastian Porceddu väittelee 24.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rayleigh test and astronomical time point series: from Ancient Egyptian hemerologies to terrestrial impact craters" (Rayleigh-testi ja aikapistesarjat tähtitieteessä: muinaisegyptiläisistä hemerologioista törmäyskraatereihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33 juhlahuoneistot, juhlasali. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä.
Vastaväittäjänä on dosentti Hannu Karttunen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Karri Muinonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Report series in astronomy.
Lue aiemmin samasta aiheesta julkaistu tiedote: Muinaiset egyptiläiset kuvailivat Algol-tähden pimennyksen
Väittelijän yhteystiedot:
Sebastian Porceddu, sebastian.porceddu@helsinki.fi, 0294140941