Väitös: Kuluvanakin kesänä Suomen rannikolla saatetaan havaita ukkosrintamien aiheuttamia säätsunameja – merivesi nousee myös pitkällä aikavälillä

Säätsunamit ovat Suomessa odotettua yleisempiä. Niitä esiintyy Suomen rannikolla lähes vuosittain, mutta ne ovat valtaosin pieniä. Tiedot selviävät geofysiikan väitöstutkimuksesta, jossa säätsunameja tutkittiin Suomen rannikolla ensimmäistä kertaa modernein tieteellisin menetelmin.

Säätsunamit ovat nopeita vedenkorkeuden vaihteluita, joita meren yllä liikkuvat ilmanpaineen häiriöt aiheuttavat. Merivesi voi nousta paikallisesti jopa metrin viidessä tai viidessätoista minuutissa, laskea sitten yhtä nopeasti, ja heilahtelu voi toistua useita kertoja peräkkäin.

Väitöstutkimuksesta selviää, että säätsunamin Suomen rannikolla aiheuttaa tyypillisesti ukkosrintama, joka liikkuu meren päällä sopivalla nopeudella. Ukkosta ei kuitenkaan välttämättä havaita aallon rantautumispaikalla, ja aallot voivat yllättää kauniillakin säällä.

– Itämerellä korkeimmat luotettavasti dokumentoidut säätsunamit ovat olleet 1–1,5 metrin korkuisia, mutta maailmalta tunnetaan tapauksia, joissa aallon korkeus on noussut useisiin metreihin, Ilmatieteen laitoksen tutkija Havu Pellikka sanoo.

Tutkakuvassa näkyy Suomenlahden yli 8.8.2010 liikkunut säätsunamin aiheuttanut ukkosrintama.

Tutkakuvassa näkyy Suomenlahden yli 8.8.2010 liikkunut säätsunamin aiheuttanut ukkosrintama.

Väitöksessä julkaistut artikkelit Suomen rannikon säätsunameista ovat ensimmäiset modernit tieteelliset tutkimukset Itämeren säätsunameista. Säätsunamien esiintymistä Suomenlahdella selvitettiin vanhoista paperirullille tallentuneista vedenkorkeushavainnoista 1920-luvulta alkaen. Mukana tutkimuksessa olivat myös vuosina 2010 ja 2011 silminnäkijöiden huomion kiinnittäneet säätsunamit.

– Itämereltä tunnetaan historiallisia ’mysteeriaaltoja’, joiden tarkka alkuperä on hämärän peitossa. Niiden korkeus on saattanut olla enimmillään useita metrejä. Kuvaukset aalloista viittaavat säätsunameihin, Havu Pellikka kertoo.

Merenpinta nousee Suomenlahdella

Säätsunamien kaltaisten nopeiden vedenkorkeusvaihteluiden lisäksi merenpinnan korkeus muuttuu hitaasti pitkällä aikavälillä. Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä huomattavasti Suomenlahden rannikolla kuluvan vuosisadan aikana.

– Esimerkiksi vuoden 2005 ennätyksellinen meritulva voisi ennusteiden mukaan toistua vuosisadan lopulla joka toinen vuosi, Havu Pellikka kertoo.

Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, koska mannerjäätiköiden sulamisen vauhti on hyvin epävarmaa. Korkeimmat ennusteet ennakoivat merenpinnan nousevan kaikkialla Suomen rannikolla jo tämän vuosisadan aikana.

Pohjanlahdella voimakkaampi maankohoaminen riittää kuitenkin todennäköisesti vielä kumoamaan merenpinnan nousun tämän vuosisadan aikana. Suomessa merenpinnan nousu jää väitöstutkimuksen mukaan maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle myös ilman maankohoamisen vaikutusta, sillä Grönlannin jäätikön sulaminen ei Suomessa juuri vaikuta.

FM Havu Pellikka väittelee 25.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dark-blue horizon: Sea level rise and meteotsunamis on the Finnish coast" (Sinimusta horisontti: Merenpinnan nousu ja säätsunamit Suomen rannikolla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P674, Yliopistonkatu 3.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/63610063582?pwd=ZHFIUnJlSEtGOHFGajRZam9TbmhVdz09

Vastaväittäjänä on Dr. Ralf Weisse, Helmholtz-Zentrum Geesthacht, ja kustoksena on professori Petteri Uotila.

Väitöskirja Dark-blue horizon: Sea level rise and meteotsunamis on the Finnish coast" (Sinimusta horisontti: Merenpinnan nousu ja säätsunamit Suomen rannikolla)  julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Institute Contributions 167. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja:
Tutkija Havu Pellikka, Ilmatieteen laitos, p. 050 499 1131, havu.pellikka@fmi.fi