Taitan tutkimusasema Afrikassa on monitieteisen tutkimuksen kultakaivos

8.4.2019
Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema Keniassa on kuin Afrikan pienoismalli. Siksi se on myös monitieteisen tutkimuksen kultakaivos. Geoinformatiikan professori Petri Pellikka ohjasi 50-vuotispäivän muistamiset Taitan tutkimusaseman rahastoon.

Geoinformatiikan professori Petri Pellikka kävi ensi kerran Kenian Taitavuorilla vuonna 1989 maantieteen graduopiskelijana. Vuonna 2002 hän palasi Helsingin yliopistoon geoinformatiikan professorina ja sai jo seuraavana vuonna Suomen Akatemian rahoituksen ensimmäiseen Taitan projektiinsa.

Siitä lähtien Taita-hankkeita on riittänyt: Pellikalla on jo viides akatemiahanke meneillään ja ulkoasiainministeriön hankkeitakin Taitalla on ollut neljä.
 
Asemalla ovat tutkimuksiaan tehneet muutkin kuin maantieteilijät aina ilmakehätieteiden akatemiaprofessori Timo Vesalasta alkaen.  Silti Taitan asema henkilöityy vahvasti Pellikkaan, joka yhdessä kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa keksivät alun perin ehdottaa lähetysasemana toimineen paikan hankkimista yliopistolle vuonna 2009.

— Ostopäätös oli silloin yliopistolle helppo, sillä paikasta pyydettiin vain 32 000 euroa ja meillä oli jo vahvaa näyttöä aseman tutkimuskäytöstä monien väitöskirjojen ja gradujen kautta, Petri Pellikka kertoo.

— Nyt ajat ovat hieman toiset. Aseman tiloja voitaisiin laajentaa reilun 20 tutkijan paikasta jopa 100 tutkijan paikaksi ostamalla naapurista pienkerrostalo. Alueelle saisimme rakentaa myös kasvitieteellisen puutarhan yhdessä Luonnontieteellisen Keskusmuseon kanssa, mutta kovat leikkaukset yliopistolla ovat lykänneet laajentamissuunnitelmia.

Monitieteistä tutkimusta

Tutkimustoiminta on Taitalla vilkasta suhteellisen pienelläkin panostuksella. Monitieteistä tutkimusta on Taitalla hedelmällistä tehdä.

— Tutkimusalueella Taita Tavetan piirikunnassa — noin 17 000 neliökilometrillä — löytyy ruoho- ja pensassavannia, sademetsää, kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja, maatalousmaata, vuoria, karjalaidunnusta ja luonnonsuojelualuetta samalla kun se on 300 000 ihmisen kotiseutua.

— Taitalla voidaan helposti mitata ja vertailla vaikkapa maaperän hiilidioksidipäästöjen eroja tai ilmakehän kaasujen liikkeitä eri maanpeitteiden alueilla tai kuinka hiekkatien päällystäminen muuttaa elinkeinoja.

Arvokasta maantieteellistä tutkimustietoa 15 vuodessa on Taitalta  koottu paikkatietovarantoon muun muassa korkeusmalleina ja maanpeitekarttoina.

— Ehkä korvaamattomin anti on ajan saatossa luomamme kontaktiverkosto, Pellikka arvioi.

— Meillä on hyvät suhteet Taitan virkamiehiin, eri järjestöihin, kenialaisiin yliopistoihin sekä Nairobissa toimiviin kansainvälisiin tutkimusorganisaatioihin ja alan ministeriöihin. Tällaista verkostoa ei voi ostaa rahalla. Sen saa luotua vain ajan kanssa ja sitä pääomaa on hyvä jakaa muille tutkijoille.

Rahasto tukee graduopiskelijoita

HY:n alumniyhdistys vieraili asemalla vuonna 2012. Vieraat ihastuivat paikkaan niin, että perustivat Taitan tutkimusaseman rahaston tukemaan tutkimuksen tekoa. Jokaiselta matkalaiselta saatiin muutama satanen rahaston pesämunaksi.

— Rahaston varoja on käytetty stipendeinä 1—2 gradun matkakustannuksiin vuosittain. Joissain erikoistapauksissa on annettu hieman isompi summa väitöskirjan tekijöille.

— Gradun tekeminen kentällä Afrikassa on mielenkiintoista, mutta hieman kalliimpaa kuin kotinurkissa. On hienoa, että rahasto mahdollistaa useammalle opiskelijalle tämän.

Pellikka toivottaa kaikkien Taitan ystävien lahjoitukset erinomaisen tervetulleiksi.

— Kaikki apu on ilman muuta meille kotiinpäin! Itsekin ohjasin 50-vuotispäiväni muistamiset tutkimusaseman rahastoon, ja seuraavien pyöreiden vuosien muistamiset ohjaan myös Taitalle.