Näin kaupunkien maankäytön suunnittelulla säilytetään luonnon monimuotoisuus

Geoinformatiikan väitöstutkimuksessaan Joel Jalkanen osoittaa, että suojeluarvottaminen eli spatiaalinen priorisointi on mielekäs työkalu myös kasvavien ja tiivistyvien kaupunkien maankäytön suunnitteluun. Käytännön tapaustutkimukset Uudeltamaalta ja Helsingin metropolialueelta antavat hyödyllistä tietoa maankäytön suunnittelun ammattilaisille ja kuntapäättäjille.

Kukka vai katu

Suojeluarvottaminen toimii keskustelun välineenä, alustana ja päätöksenteon pohjana.

– Kun vastakkain ovat erilaiset intressit, niin spatiaalisen priorisoinnin avulla voidaan tunnistaa arvokkaimpia alueita systemaattisesti ja kustannustehokkaan suojelun näkökulmasta, sanoo Joel Jalkanen, joka työskentelee tällä hetkellä Espoon yleiskaavoituksen luontoasiantuntijana.

Jalkanen sovelsi Zonation-tietokoneohjelmaa, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty, vapaasti saatavilla oleva päätöksenteon apuväline. Sitä voi käyttää ekologiaan pohjaavaan maankäytön suunnitteluun sekä sovelluksiin suojelualuesuunnittelussa ja ekologisten haittavaikutusten välttämiseen.

Suojeluarvottamisen kannalta oleellista on kattava tieto alueen luonnosta, mutta pitää myös ymmärtää, miten kaupunkiluonnon monimuotoisuus käsitetään ja miten se suunnitellaan osaksi monikäyttöisiä ja kestäviä viheralueita.

Väitöstutkimuksen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää useiden erityyppisten ja toistensa lajistoa täydentävien elinympäristöjen, kuten kaupunkimetsien, rantaniittyjen ja kasvitieteellisten puutarhojen säästämistä.

Viheralueet asukkaiden ulottuville

Alueiden suojeluarvottaminen on käyttökelpoinen menetelmä myös virkistysmahdollisuuksien tasa-arvon turvaavan viherrakenteen suunnittelussa.

– Pelkät keskeisimmät viheralueet eivät yksinään turvaa tasa-arvoisia virkistysmahdollisuuksia koko pääkaupunkiseudun asukkaiden näkökulmasta, vaan myös reuna-alueiden viheralueita on tärkeä huomioida, sanoo Jalkanen.

Viheralueiden arvotusanalyysien tulokset kaupunkiluonnon monimuotoisuuden (vas.) ja saavutettavuuden tasa-arvon (oik.) kannalta.

Viheralueiden arvotusanalyysien tulokset kaupunkiluonnon monimuotoisuuden (vas.) ja saavutettavuuden tasa-arvon (oik.) kannalta. Viheralueiden arvokkaimmat osat näyttäytyvät varsin erilaisina, kun arvotus perustuu eri näkökulmiin.

Osana maakuntakaavoitusta

Suojeluarvottaminen on ollut käytössä Uudenmaan maakuntakaavoituksessa. Jos suojeluarvottamista hyödynnetään maankäytön suunnittelussa, on keskeistä suunnitella huolellisesti luontoaineistojen kerääminen sekä arvotuksen sisällyttäminen olemassa olevaan kaavoitus- ja päätöksentekoprosessiin.

Suojeluarvottamisen avulla voidaan myös tunnistaa ekologisia verkostoja ja yhteyksiä. Maakunnan mittakaavassa laajojen ja yhtenäisten alueiden pirstomisen välttäminen voi olla tärkeämpää kuin yksittäisten kapeiden käytävien turvaaminen.

Väitöstyön osat:

  • Miten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tulisi tarkastella arvottamisanalyyseissä?
  • Spatiaalinen priorisointi kaupungin tärkeimpien viheralueiden tunnistamisessa ja tasa-arvoisen saavutettavuuden kannalta.
  • Kokemuksia Zonationin käytöstä osana Uudenmaan maakuntakaavoitusta ja miten spatiaalinen priorisointi tulisi nivoa osaksi kaavoitusprosesseja.
  • Laajojen ekologisten verkostojen ja maakunnan mittakaavan yhteyksien tunnistaminen Zonationin avulla.

     

suojeluarvottamisen prosessikaavio

 

Kaavio: Hahmotelma suojeluarvottamisen systemaattisesta hyödyntämisestä osana osallistavaa ja ekologisesti kestävämpää maankäytön suunnittelua. Monimuotoisuus- ja virkistysarvoja kuvaavia suojeluarvottamistuloksia voidaan verrata iteroivasti eri maankäytön tavoitteiden ja intressien suhteen ja tunnistaa kolmenlaisia alueita: uusia suojelualueita, alueita, joissa maankäyttö tukisi sekä ihmiskäyttöä että monimuotoisuusarvoja sekä alueita, joissa muut maankäyttöintressit kuin suojelu olisivat ensisijaisia. Avoin ja läpinäkyvä arvotusanalyysi edellyttäisi laajaa osallistamista niin analyysien suunnittelussa kuin tulosten tulkitsemisessa maankäytön kannalta.

FM Joel Jalkanen väittelee 27.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Spatial Conservation Prioritization for the Benefit of Urban and Regional Land-use Planning" (Alueiden suojeluarvottaminen kaupunki- ja maakuntatason maankäytön suunnittelun tueksi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107,Siltavuorenpenger 3 A. 

Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Niina Käyhkö, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen.

Väitöskirja "Spatial Conservation Prioritization for the Benefit of Urban and Regional Land-use Planning"  julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A88.ssaHeldaa on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Väitöskirj .

Väittelijän yhteystiedot:
Joel Jalkanen
, joel.jalkanen@helsinki.fi, +358 40 7042208