MMM Mikko Vastarannan Helsingin yliopistossa 8.6.2012 tarkastettavan väitöskirjan mukaan aktiivinen 3D-kaukokartoitustieto mahdollistaa entistä yksityiskohtaisemman metsien kartoituksen ja seurannan. Näin esimerkiksi voidaan kartoittaa lumituhoja ja harvennettavia metsiköitä nykyistä tehokkaammin.
Laajojen metsäalueiden kartoituksessa käytetään apuna lentokoneesta tai satelliiteista tehtävää kaukokartoitusta. Kaukokartoitus on viime vuosina ottanut merkittävän kehitysaskeleen, kun aktiiviset 3D-kaukokartoitusmenetelmät, kuten laserkeilaus ja tutkakuvaus ovat yleistyneet.
- Laserkeilauksella saadaan 3D-tietoa puuston pituudesta ja metsän tiheydestä. Laserkeilaus tehdään lentokoneesta 500-3000 metrin korkeudesta, jolloin aineiston hankinta laajoilta alueilta on kallista verrattuna satelliittikuviin. Myös satelliittitutkakuvilta voidaan tuottaa spatiaalisesti tarkkaa 3D-tietoa, jonka pistetiheys on tosin huomattavasti harvempaa kuin laserkeilauksella. Satelliittitutkakuvat ovat hyvä aineisto etenkin laajojen alueiden metsävarojen seurannassa.
Laserkeilaus kertoo suoraan metsän 3D-rakenteesta, mikä mahdollistaa esimerkiksi metsikön toimenpidetarpeen ja erilaisten luonnontuhojen, kuten lumi- tai tuulituhojen kartoittamisen ja seurannan huomattavasti tarkemmin kuin perinteiset 2D-kaukokartoitusmenetelmät. Tällaisille menetelmille on käyttöä laajojen metsäalueiden hallinnassa, esimerkiksi Metsähallituksessa. Kehitetty muutostulkintamenetelmä, joka perustuu kahden ajankohdan latvusmallien erotukseen, soveltuu myös käytännössä Tapani-myrskyn kaltaisten laajojen metsätuhojen nopeaan ja tarkkaan paikallistamiseen. Metsänomistajien lisäksi menetelmää voivat hyödyntää esimerkiksi sähköyhtiöt, kertoo Mikko Vastaranta.
Laajojen metsäalueiden kartoitus perustuu yleensä kaksivaiheeseen inventointimenetelmään, jossa käytetään maastomittauksia ja kaukokartoitusaineistoa. Kartoitusta voidaan tehostaa joko maastomittauksia vähentämällä tai hyödyntämällä mahdollisimman halpaa kaukokartoitusaineistoa. Vastaranta kehitti täysin kaukokartoitukseen perustuvan kaksivaiheisen metsien inventointimenetelmän, jossa tarvittava maastotieto mitataan suoraan laserkeilausaineistosta. Vastaranta kehitti myös laserkeilaukseen ja satelliittitutkakuvien stereomittaukseen perustuvan metsien 3D-kartoitusmenetelmän, jonka suurin potentiaali on laajojen metsäalueiden kartoituksessa ja muutosten seurannassa.
- Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen laserkeilausaineisto, joka vapautui ilmaiseen käyttöön 1.5.2012, lisää kehitettyjen menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia käytännössä, etenkin muutostulkinnassa.
MMM Mikko Vastaranta väittelee 8.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Forest mapping and monitoring using active 3D remote sensing (Metsien kartoitus ja seuranta aktiivisella 3D-kaukokartoituksella.). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Metsätieteiden talon luentosalissa B6 (Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on professori Timo Tokola Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena on professori Markus Holopainen.
Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Forestales -sarjassa ja se on luettavissa verkossa E-thesis –palvelussa.