Kitisen joella Sodankylässä käynnistyi laaja mittauskampanja

Joet ovat järvien lailla hiilidioksidin ja metaanin lähteitä, se tiedetään entuudestaan. Toistaiseksi on kuitenkin tutkittu vain vähän sitä, mitkä tekijät vaikuttavat kasvihuonekaasujen vaihtoon veden ja ilmakehän välillä. Alustavia tuloksia tutkijat lupaavat loppusyksyksi.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR on aloittanut Ilmatieteen laitoksen kanssa syyskuun loppuun kestävän laajan jokimittauskampanjan Sodankylässä, Kitisen joella. Kampanjan taustalla on tieto siitä, että järvien tavoin joet ovat yleensä kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin ja metaanin, lähteitä. Mekanismeja jokien kaasunvaihdon takana ei kuitenkaan vielä täysin ymmärretä, minkä vuoksi tarkkaa tietoa tämän kasvihuonekaasulähteen globaalista merkityksestä ei ole.

Jokien globaalista merkityksestä kasvihuonekaasujen lähteinä ei ole tarkkaa tietoa

– Kitinen oli luonnollinen valinta mittauspaikaksi, koska pohjoisten ekosysteemien tutkimuksen merkitys on kasvamassa, sanoo kampanjaa johtava akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta.

– Joki on kooltaan riittävän suuri, niin että paikalle saattoi rakentaa mittauslautan. Ja vieressä olevat Sodankylän geofysiikan observatorio ja Ilmatieteen laitoksen yksikkö tarjoavat hyvät puitteet niin mittauksille kuin tutkijoillekin, sanoo väitöskirjaansa tähän tutkimukseen liittyen valmisteleva Kukka-Maaria Erkkilä Helsingin yliopistosta.

Tietoja Kitisen joelta voi käyttää hyväksi globaaleissa hiilenkierto- ja ilmastomalleissa

Kampanjassa tarkkaillaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmassa ja vedessä, veden virtausta ja turbulenssia sekä veden lämpötilaa eri syvyyksillä. Kampanjan avulla pyritään ymmärtämään biologisia, fysikaalisia ja meteorologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kaasujen vaihtoon veden ja ilmakehän välillä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää globaaleissa hiilenkierto- ja ilmastomalleissa. Kitisen mittaukset tukevat myös eurooppalaisen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän ICOS:n työn kehittämistä, sillä vesistöt ovat siinä aliedustettuina.

Tutkijat seuraavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmassa ja vedessä, veden virtausta ja turbulenssia sekä veden lämpötilaa eri syvyyksissä.

Mittauskampanja on globaalisti harvinainen ja vaatii kotimaisten partnerien lisäksi laajaa kansainvälistä yhteistyötä; mukana on tutkijoita myös Itä-Suomen yliopistosta, Saksasta German Research Centre for Geosciences -tutkimuslaitoksesta Potsdamista ja Koblenz-Landaun yliopistosta, Ruotsista Lundin, Linköpingin ja Uppsalan yliopistoista, Yhdysvalloista Kalifornian yliopistosta Santa Barbarasta, Venäjältä Moskovan yliopistosta sekä Iso-Britanniasta Southamptonin yliopistosta.

Tulokset kampanjasta tulevat kansainväliseen ja kotimaiseen käyttöön loppuvuodesta 2018.

Lisätietoja antavat:
Akatemiaprofessori Timo Vesala, 02941 50862, timo.vesala@helsinki.fi
Tohtorikoulutettava Kukka-Maaria Erkkilä, @kmerkkila, 040 050 3237, kukka-maaria.erkkila@helsinki.fi
Yliopistolehtori Anne Ojala, 02941 20340, anne.ojala@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Luonnontieteet