Kala oli keskiajalla pääasiallinen ravinnonlähde Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, paljastaa tuore tutkimus

Tutkijat selvittivät Iin Haminan hautausmaalle 1400-1600-luvuilla haudattujen vainajien ruokavaliota. Ruokavalioon päästiin kiinni mittaamalla luiden isotooppikoostumuksia. Isotoopit tallentavat tiedon ihmisen elinaikanaan käyttämästä eri ravinnon lähteistä. Environmental Archaeology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pääasiallinen proteiininlähde oli pääosin pienehkö kala, kenties särki tai silakka.

Iin Haminan keskiaikainen hautausmaa sijaitsee Iin kunnan keskustan kupeessa. Hautausmaata tutkimalla on saatu merkittävää tietoa ihmisten menneisyydessä Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa yleisemminkin.

Keskiajan Iin asukkaiden ruokavalion tutkimus paljasti, että kalaruuan osuus on ollut hyvin suuri. Kaikesta syödystä proteiinista jopa 70 prosenttia on voinut olla kalaa. Tämä kertoo toisaalta vesistöjen tärkeästä merkityksestä mutta toisaalta myös maanviljelyksen ja maitotalouden vähäisyydestä alueella.

Ravinto riitti, mutta oli yksipuolista

 

Tutkijatohtori Maria Lahtinen

Tutkijatohtori Maria Lahtinen

Aikaisempi tutkimus jo paljasti, että keskiaikaisen Iin asukkailla ei ollut merkittäviä ongelmia ruuan saannin suhteen.

– Uusi tutkimus vahvistaa kuvaa, että iiläisten ruokavalio oli erittäin todennäköisesti riittävä, kertoo tutkijatohtori Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Nyt julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että iiläisten syömä kala oli todennäköisesti ravintoverkon keskivaiheilla, eli pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia syöviä lajeja kuten särki ja silakka. Isotooppitutkimuksella ei kuitenkaan päästä lajikohtaiseen tarkkuuteen ja kalalajit perustuvat arvaukseen.

Hylkeiden pyynti sen sijaan ei tutkimuksen mukaan ollut todennäköisesti merkittävässä roolissa keskiaikaisessa Iissä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös selvitetty vainajien hammasterveyttä, joka kertoo nykyiseen verrattuna hyvin proteiinipitoisesta ruokavaliosta. Väestö oli myös keskipituudeltaan nykyistä lyhyempää. Nämä seikat kertovat ravinnon yksipuolisuudesta.

Tutkimuksessa paljastui myös yksilö, jonka luuston isotooppikoostumus poikkesi muista. Hänen ruokavalionsa muistutti paljon enemmän elintapaa, joka perustuu pääosin viljeltyyn ravintoon. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 98 vainajan luustot, onkin hyvin todennäköistä, että tämä henkilö on tullut muualta tai että hän on ollut jollain tapaa poikkeuksellinen henkilö yhteisössään.

Lisätietoa:

Iin Haminan sijainti

 

Lue lisää aiheesta: Luonnontieteet