Juutuitko aamuruuhkaan? Uudet aineistot avaavat saavutettavuuden ajalliset muutokset

Matkapuhelindata, some-päivitykset ja avoimesti saatavilla olevat aineistot liikenneverkostosta kertovat ihmisten kyvystä liikkua paikasta toiseen. Henrikki Tenkanen on yhdistänyt maantieteen väitöstutkimuksessaan näitä tietolähteitä ja kehittänyt uusia tapoja tutkia saavutettavuutta.

Saavutettavuusanalyysi on alue- ja kaupunkisuunnittelun työkalu. Se auttaa myös yksittäistä ihmistä arjen valinnoissa. Mistä kannattaisi ostaa asunto, jotta liikkuminen aamun tunteina työpaikalle sujuisi nopeasti ja pääsen nopeasti lähimpään ruokakauppaan tai harrastuksiin?

Henrikki Tenkanen

Digital Geography Labin työkaluja ja aineistoja onkin jo käytetty esimerkiksi Helsingin ja Espoon yleiskaavatyön taustalla ja monissa konsulttiyrityksissä.

– Saavutettavuus näyttäytyy erilaisena riippuen siitä mihin kellonaikaan ja millä kulkutavalla olemme liikenteessä. Sitä pitäisi pystyä myös mittaamaan nuo asiat huomioon ottaen, sanoo Henrikki Tenkanen.

Ehdinkö perille parhaiten autolla, bussilla vai polkien

Saavutettavuustutkimuksessa on tärkeää huomioida ne kulkumuodot, jotka kullakin alueella ovat oikeasti käytössä. Esimerkiksi Helsingissä autoilun lisäksi täytyy siis tarkastella saavutettavuutta myös joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Tenkanen on kehittänyt näiden mallintamiseen uusia lähestymistapoja.

Toinen ydinteema on saavutettavuuden ajallinen muutos. Ajankäytön pirstaloituessa tarvitaan saavutettavuustutkimusta, joka huomioi saavutettavuuden ajallisen vaihtelun esimerkiksi eri vuorokauden aikoina.

Vuorokausirytmi mukaan saavutettavuusmallinnukseen

–  Vaikkapa lähikaupan saavutettavuus on kovin erilainen yöaikaan kuin keskipäivällä. Tästä pitäisi olla ymmärrys, jos erilaisten ihmisten tarpeet halutaan huomioida suunnittelussa. Liikenneverkon, palveluiden ja ihmisten sijainnin muutokset ajassa on nykymenetelmin mahdollista ottaa huomioon dynaamisessa saavutettavuusmallinnuksessa, Tenkanen toteaa.

Tutkimus tarvitsee kuitenkin uudenlaisia aineistoja, joita Tenkanen hyödyntää tutkimuksessaan.

Hän yhdistää avoimesti saatavilla olevia liikenneverkkoa kuvaavia aineistoja ihmisten sijaintia kuvaaviin aineistoihin, kuten matkapuhelindataan ja sosiaalisen median kerryttämiin aineistoihin.

– Avoin datapolitiikka ja älypuhelinten kerryttämä aineisto tekevät tällaiset analyysit ensi kertaa mahdollisiksi koko kaupungin tasolla, Tenkanen sanoo. 

–  Koska analyysitavoista on hyötyä myös kaupunkisuunnittelussa, tutkimusryhmämme on pyrkinyt jakamaan kehittämämme työkalut ja tutkimuksen tuloksena syntyvät laskennalliset aineistot myös muiden käyttöön, Helsingin yliopiston Digital Geography Labissa työskentelevä Tenkanen toteaa.

FM Henrikki Tenkanen väittelee 17.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Capturing time in space - Dynamic analysis of accessibility and mobility to support spatial planning with open data and tools". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Physicum, Auditorio D101, Gustaf Hällströmin katu 2 A.

Vastaväittäjänä on Professor Robert Weibel, University of Zurich, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa: Capturing time in space: Dynamic analysis of accessibility and mobility to support spatial planning with open data and tools.

Lisätietoja:

Tutkija Henrikki Tenkanen, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto, Digital Geography Lab
sähköposti: henrikki.tenkanen@helsinki.fi
Puhelin: 050 4484436
ORCID: 0000-0002-0918-4710

Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki, Helsingin yliopisto
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 5770
Twitter: @inkiriitta

Lue lisää aiheesta: Luonnontieteet