Ilmastonmuutos ja ilmansaasteet ovat maapallon suurimpia tämänhetkisiä uhkia. Keskilämpötilan nousu uhkaa muun muassa nostaa merenpintaa ja horjuttaa sää- ja ilmasto-olosuhteita. Ilmansaasteet aiheuttavat joka yhdeksännen kuoleman maailmanlaajuisesti.
Helsingin yliopistosta johdettu Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus (ACCC) osallistuu näiden uhkien torjuntaan arvioimalla ja mittaamalla maapallon hiilinieluja ja muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä, kuten aerosoleja, sekä ilmansaasteiden muodostumisen monimutkaisia prosesseja.
ACCC on yksi neljästä Suomen Akatemian valitsemasta osaamiskeskittymästä, joka sai merkittävän lippulaivarahoituksen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan ACCC:ta 11,25 miljoonalla eurolla, josta 6,25 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle.
Innovaatioiden ekosysteemi tuottaa ratkaisuja
ACCC (The Atmosphere and Climate Competence Center) on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Tampereen yliopiston perustama osaamiskeskus. Sen yhteen kokoamalla kansainvälisellä mittausasemien verkostolla on ainutlaatuista pitkän aikavälin dataa ilmakehän ja ekosysteemin vuorovaikutuksesta.
ACCC kerää kattavat havaintoaineistot esimerkiksi ilmastonmuutosta ennustaviksi, skaalattaviksi malleiksi eri sidosryhmille ja päättäjille. Keskus perustaa Suomeen myös kansainvälisen ilmakehätutkimuksen yrityskeskittymän.
– Jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä olemme keskustelleet ja sopineet yhteistyöstä 40 yrityksen, kaupungin, tutkimuskeskuksen ja muun yhteistyökumppanin kanssa – ja tämä yhteistyö on suunnitelman keskiössä, keskuksen johtaja, Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala kertoo.
Suomi aerosolitutkimuksen huipulla
Aerosolit eli ilmassa leijuvat erittäin pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset vaikuttavat huomattavasti maapallon säteilytasapainoon ja siten ilmastoon. Hyvä tai huono ilmanlaatu riippuu suoraan ilmassa olevien aerosolihiukkasten määrästä ja laadusta sekä niiden monimutkaisista keskinäisistä reaktioista.
Suomi on aerosolitutkimuksessa maailman huippua, ja rahoitus lujittaa tätä asemaa entisestään. Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala lähti kehittämään tutkimusta 1990-luvulla Tšernobylin onnettomuuden sysäämänä. Pian tutkimus laajeni tarkastelemaan, miten metsän tuottamat yhdisteet muodostavat hiukkasia.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) on viime vuosina tutkinut yli kahden sadan hengen voimin ilmastonmuutosta, ilmanlaatua ja biogeokemiallisia kiertoja sekä ekosysteemiprosesseja molekyylitasolta globaaleihin ilmiöihin. Sen tutkijat ovat alallaan maailman siteeratuimpia.
Hoitoa vaikeisiin kroonisiin sairauksiin
Lippulaivarahoituksen sai myös GeneCellNano-osaamiskeskittymä, joka haluaa tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. GeneCellNano keskittyy uusien biologisten lääkkeiden, biomarkkerien ja diagnostiikan innovaatioihin ja kaupalliseen kehittämiseen. Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan sitä 10 miljoonalla eurolla, josta 5 miljoonaa euroa myönnettiin ensimmäiselle kolmelle vuodelle.
GeneCellNanossa ovat mukana Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Hanketta johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Helsingin yliopistosta mukana on biofarmasian professori Marjo Yliperttula farmasian tiedekunnasta.
Osaamiskeskittymän tavoitteena on lisätä merkittävästi geeni-, solu- ja nanoteknologian koti- ja ulkomaista rahoitusta, tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon sekä luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille.
GeneCellNanoon kuuluvat lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.