“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan

Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta.

Pölyttäjät ovat hämmästyttävän monimuotoinen ryhmä eläimiä, joista pienimmilläkin on ällistyttäviä kykyjä. Mehiläiset osaavat laskea, kimalaiset ratkovat ongelmia, ja kaukaisilla saarilla kukkia voivat pölyttää liskot. 

Luonnontieteellisen museon uusi näyttely avaa oven pölyttäjien kiehtovaan elämään. Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä voi pelata pölyttäjiin tutustuttavaa Tunnista pölyttäjät -peliä ja pörriäistensuojelubingoa, koota oman mielikuvituspörriäisen sekä tutustua museon upeisiin pörriäisnäytteisiin. Näyttely pohjautuu

– Haluamme näyttää maailmaa pölyttäjien silmin, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksesta.  

Tutkijana, kirjailijana ja tiedetoimittajana työskentelevä Rönkä on kirjoittanut näyttelyn tietotekstit ja runot. Näyttelyn keskeinen elementti on myös kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Janne Torisevan yksityiskohtaiset kuvitukset, jotka tuovat pölyttäjät lähelle katsojaa. 

Maailman kukkakasveista noin 90 prosenttia vaatii ainakin osin eläinpölytystä. Viljelykasveista noin 75 prosenttia vaatii eläinpölytystä tai tuottaa eläinten pölyttämänä parempaa satoa. Viime aikoina huolta on herättänyt etenkin hyönteisten voimakas väheneminen. Pölyttäjiä uhkaavat niin maankäytön muutokset, ilmastonmuutos, myrkyt kuin vieraslajien leviäminen. 

– Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön, ja esimerkiksi ihmisten ruokapöytä näyttäisi hyvin erilaiselta, Rönkä toteaa. 

Luonnontieteellisessä museossa 20.5.2026–6.6.2027. 

Haastattelupyynnöt näyttelyyn liittyen  

  • Mia Rönkä, , 040 592 9094  
    Janne Toriseva, , 050 350 5273 

Kesän opastukset vievät luonnontieteellisten tutkimusmatkojen jäljille 

Tiesitkö taiteilija Akseli Gallen-Kallelan tehneen tutkimuretkiä Itä-Afrikkaan 1900-luvun alussa? Miten ja miksi luonnontieteellisiä kokoelmia on aikoinaan kartutettu? Entä mitä kerätyt näytteet kertovat aikansa maailmankuvasta? 

Luonnontieteellisten kokoelmien historia ei ole yksiselitteinen: näytteitä on kerätty eri aikoina eri perustein. Tutkimusmatkojen aarteet -opastuksella avataan kokoelmien värikästä historiaa sekä ristiriitaisuuksia. Tutkimuksen lisäksi avautuvat keräysmatkojen kulttuurihistorialliset ulottuvuudet.  

Liput 15 € (Museokortilla 12 €). Paikkoja on rajoitettu määrä, joten osta lippusi ennakkoon Luomuksen verkkokaupasta. 

  • Yleisökohteiden aukioloajat ja kaikkien kesän opastusten lisätiedot:  

Yhteyshenkilö 

  • Emil Johansson, , 050 350 3162