Laskelmiin on lähtötietojen ja perusolettamusten lisäksi mahdutettava tietojen eriasteinen epävarmuus, jolloin yhtälöistä tulee hyvin mutkikkaita. Tutkijat kutsuvat Lehikoisen hyödyntämää todennäköisyysmallia
– Tällaiseen hahmottamiseen ei ihmisaivoilla oikein pysty, Lehikoinen sanoo.
Merkittävän osan hommasta hoitavat siis tietokoneet.
Syntyykö törmäyksestä vuoto?
Lehikoinen työskentelee tutkimuskeskus
Esimerkiksi: mitkä tekijät laivalla ratkaisevat, onnistutaanko onnettomuus välttämään vai ei? Entä millä todennäköisyydellä törmäys tai karilleajo johtaa öljyvuotoon, ja kuinka paljon öljyä onnettomuustilanteessa valuisi mereen? Miten tehokasta on öljyntorjunta eri vuodenaikoina, ja mitä torjunta maksaa? Kuinka tilanne muuttuu, jos liikenteen määrä vuoteen 2030 mennessä moninkertaistuu?
Reittisuunnitelmat pakollisiksi?
Tutkijat ovat vertailleet kolmea toimenpidettä, joiden laskettiin pienentävän joko onnettomuuden tai öljyvuodon todennäköisyyttä. Kustannustehokkaimmaksi osoittautui reittisuunnitelmien laatimispakko Suomenlahdella liikennöiville aluksille.
Lopputulos ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.
– Toimenpiteiden kustannuksia on verrattu teoreettiseen summaan, joka kuvaa öljyntorjuntaan kuluvaa rahaa silloin, kun ennustetut onnettomuusmäärät toteutuvat.
Jos taas lasketaan vain sitä, miten öljyonnettomuudet pystyttäisiin estämään tehokkaimmin, pakollinen luotsaus ja alusten runkojen vahvistaminen ovat tehokkaampia vaihtoehtoja.
Luonnon hinta mukaan laskuihin
Nyt valmistunut työkalu on lähinnä tutkijoiden käytössä. Sitä on jatkossa helppo muokata; uusia osia voidaan lisätä tiedon karttuessa.
– Kun bayesverkkoon jonain päivänä lisätään öljyonnettomuudesta Suomenlahden luonnolle koituvat menetykset euroina, päätösten paremmuusjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, Lehikoinen uumoilee.
– Tässä on kiehtovia jatkokehittelyn mahdollisuuksia, kuten kokonaisen merialueen suunnittelutyökalun luominen.