Laaja kyselytutkimus: Eksoottisten lemmikkien pitäjät olivat huolissaan lajien suojelusta

Papukaijojen, käärmeiden, apinoiden, akvaariokalojen ja muiden eksoottisten lajien pitäminen lemmikkinä voi vaarantaa useiden lajien suojelua maailmanlaajuisesti. Kyselyllä selvitettiin mikä saa ihmisen hankkimaan eksoottisia lemmikkejä ja mikä niissä kiehtoi.

Tutkijoiden tavoitteena on kehittää asianmukaisia suojelustrategioita ja löytää keinoja puuttua kestämättömään kauppaan.

Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistussa tuoreessa artikkelissa Helsingin, Jyväskylän ja Kentin yliopistojen tutkijat arvioivat eksoottisten lemmikkieläinten omistamisen taustalla olevia mieltymyksiä ja motiiveja kartoittamalla yli 300 eläimen omistajan näkemyksiä 33 eri maassa anonyymilla kyselyllä, joka oli käännetty kuudelle eri kielelle.

Tutkimuksessa havaittiin, että eksoottisten lemmikkien pitäjät olivat huolissaan lajien suojelusta. He suosivat vankeudessa kasvatettuja eksoottisia lemmikkejä tai lajeja, joita tavataan yleisesti luonnossa ja joita on vapaasti saatavilla markkinoilla, minkä perusteella mieltymykset saattavat olla yhteneväisiä ainakin joidenkin suojelutavoitteiden kanssa (esim. kestävä käyttö). Lisäksi vastaajat suosivat harvinaisia ulkonäköön ja -muotoon liittyviä piirteitä, mutta eivät toisaalta halunneet lemmikikseen luonnonvaraisia tai keskimääräistä uhanalaisempia eläimiä tai eläimiä, joiden kaupankäyntiä on rajoitettu.

Intohimona laji

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lajiin liittyvät motivaatiotekijät – eksoottisesta eläimestä huolehtiminen sekä lajiin tutustuminen ja siihen kohdistuva innostus – olivat tärkeimpiä syitä pitää eksoottisia lemmikkieläimiä.

– Ihmiset voivat muodostaa eksoottiseen lemmikkieläimeensä tunnesiteen ja välittävät siitä, ettei heidän mielenkiintonsa ja hoivansa haittaa, vaan tukevat lajin suojelua luonnossa, sanoo tutkimusta johtanut luonnonsuojelututkija, FT Anna Hausmann.

– Vaikka vastaajat ilmaisivat eksoottisten lemmikkieläinlajien suojelemiseen liittyvää huolta, kiinnostusta ja vastuullisuutta, eläinten kasvattamiseen, kauppaamiseen, pitämiseen ja muuhun lähikontaktin mahdollistavaan toimintaan kohdistuu useita luonnonsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyviä haasteita, jotka saattavat vaarantaa sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin muun muassa zoonoosien leviämisen muodossa, Hausmann jatkaa.

– Eksoottisen lemmikin pitäminen voi olla keino ilmaista ja harjoittaa ei-inhimilliseen luontoon kohdistuvaa huolenpitoa, mikä ei kuitenkaan välttämättä ole sopusoinnussa suojelutavoitteiden kanssa.

Tutkimuksessa toteutettiin verkkokysely, jossa vastaajia pyydettiin valitsemaan heille mieluisimmat ja vähiten mieluisat ominaisuudet erilaisista hypoteettisesti kaupan olevien eksoottisten lemmikkien ryhmistä sekä kertomaan motivaationsa niiden hankkimiseen.

– Tutkimuksessa arvioitiin mieltymyksiä uusimpiin menetelmiin perustuvissa koemalleissa. Näin oli todennäköistä, että kukin ominaisuus voitiin valita joko eniten tai vähiten mieluisaksi eksoottisia eläimiä hankittaessa, sanoo maatalouden ympäristöekonomian professori ja yksi artikkelin kirjoittajista Iain Fraser Kentin yliopistosta.

Harvinaisuus kiehtoo

Kuluttajat havittelivat harvinaisia ja houkuttelevia esteettisiä piirteitä. Vastaajat kannattivat eksoottisten eläinten kasvattamista vankeudessa ihmisten lemmikeiksi. Harvinaisten ulkonäköpiirteiden ja vankeudessa pitämisen suosiminen yhdessä voi kuitenkin johtaa siihen, että eläinyksilöt valitaan kasvatettavaksi tiettyjen, tehokkaan jalostuksen myötä kehitettyjen ominaisuuksien perusteella. Tällöin eläimiä saatetaan vangita luonnosta tai valita keinotekoisesti jonkin sellaisen harvinaisen ulkonäkötekijän perusteella, jota ei esiinny luonnossa.

– Eksoottisten lemmikkieläinlajien kaupasta voidaan mahdollisesti tehdä kestävämpää eläinten hyvinvointia ja suojelua tukevilla alkuperäsertifiointijärjestelmillä, sanoo apulaisprofessori Enrico Di Minin, joka on tutkimuksen johtava kirjoittaja ja johtaa Helsinki Lab of Interdisciplinary Conservation Science -tutkimusryhmää (HELIC) Helsingin yliopistossa. Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt Di Mininille apurahan, jolla tutkimusta rahoitettiin.

– On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota toimitusketjun haasteisiin. Kuluttajia ei myöskään tule kannustaa suosimaan harvinaisia geneettisiä piirteitä, sillä se saattaa haitata lajien suojelua luonnossa, hän huomauttaa.

Huolen ja uteliaisuuden tunteet sekä lajiin kohdistuva kiinnostus olivat tärkeimpiä eksoottisten lemmikkien pitämisen taustalla olevia motivaatiotekijöitä.

– On tutkittava vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää sitä, miten ihmiset hahmottavat ja toteuttavat ei-inhimillisestä luonnosta huolehtimista, jotta voidaan edistää eksoottisten eläinlajien suojelua ja ihmisten hyvinvointia, sanoo FT Gonzalo Cortés-Capano Jyväskylän yliopiston resurssiviisauden JYU.Wisdom-yhteisöstä, joka on yksi artikkelin kirjoittajista.

– Hoiva ruumiillisena sekä ihmisen ja eksoottisen eläimen välisessä suhteessa harjoitettuna toimintana voi olla merkittävä eläinten hoidon kannustin. Se tukee suojelutavoitteita, jos motivaatio suunnataan lajien hoitamiseen niiden omissa elinympäristöissä. Hoidon etiikan, relationaalisten arvojen ja muiden olemassa olevien puitteiden avulla voidaan edistää ymmärrystä siitä, miten vaalitaan eläinten hoidon merkityksellistä ilmaisemista luonnollisessa ympäristössä, kuten vaikkapa ihmisten pihoilla, asuinalueilla tai niiden lähellä sijaitsevassa luonnossa, sen sijaan että eläimiä pidetään eksoottisina lemmikkeinä kotona.

– Kysynnän ja relationaalisten ulottuvuuksien roolin ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, kun suunnitellaan suojelualoitteita ja -käytäntöjä villieläinkauppaan, joka on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, Anna Hausmann tiivistää.

Lähde: Hausmann, A., Cortés-Capano, G., Fraser, I., Di Minin, E. 2023. Assessing preferences and motivations for owning exotic pets: care matters. Biological Conservation, 21.3.2023.

Lisätietoja:

Anna Hausmann, FT, JYU.Wisdom-resurssiviisausyhteisö, bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: anna.a.hausmann@jyu.fi
Twitter: @Haus_Panda

Enrico Di Minin, apulaisprofessori, geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto
Sähköposti: enrico.di.minin@helsinki.fi
Twitter: @EnTembo @HELICS_Lab