Kenialaisesta luonnonpuistosta julkaistiin kartta

Helsingin yliopiston maantieteilijät ja biologit ovat vuosia tutkineet ja kartoittaneet ympäristöä Keniassa. Seudulla sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta valmistui nyt kartta, jonka yliopisto luovutti maaliskuun alussa kenialaisten käyttöön.

Kartta auttaa alueen käytön suunnittelussa ja johdattaa turistit luonnonpuiston kohteisiin herkkiä elinympäristöjä vahingoittamatta, tutkimusaseman johtaja kertoo. Myös tutkijat käyttävät karttaa apuna alueella liikkuessaan.

– Paikallisyhteistyö on aseman tutkimuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sen kautta asema toimii yliopiston globaalivastuun hengessä. Kartta on tästä tuorein esimerkki, Pellikka sanoo.

Myös luonnonsuojelualue – – toimii yhteisöpohjaisesti.

– Se koottiin kolmesta karjatilasta luonnonsuojelualueeksi vuonna 2001 Euroopan Unionin rahoituksella. Pääsymaksujen ja hotellitoiminnan tuotto menee paikallisyhteisölle, Pellikka selittää.

Leijonia ja suunnistusmestari

Uusi kartta pohjautuu Taitan tutkimusaseman laajoihin paikkatietoaineistoihin. Sen vaatimista maastotöistä ja teknisestä toteutuksesta vastasi tohtorikoulutettava , jonka maasto- ja karttataidot ovat suomalaisille penkkiurheilijoille vanhastaan tutut. Boström on suunnistuksen reilun vuoden takaa.

Kartan digitaalinen versio mahdollistaa navigoinnin GPS-vastaanottimen avulla. GPS:lla voi myös dokumentoida leijonien ja muiden eläinten liikkeitä puiston eri osissa.

Kuinka vesi riittää?

Kartanluovutusseremoniassa niin piirikunnan kuvernööri John Mruttu ja piirikunnan maa-asioista vastaava varakuvernööri Mary Ndiga Kibuka kuin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmssonkin korostivat alueen pitkäjänteistä tutkimista ja kehittämistä.

Mruttun mukaan tutkimus tuottaa arvokasta tietoa muun muassa niukkojen vesivarojen riittävyydestä. Paikkatietojärjestelmät helpottavat olennaisesti myös piirikunnan luonnonvarojen arviointia ja toiminnansuunnittelua, Ndiga Kibuka sanoi.

– Vastavuoroisesti me yliopistolaiset pääsemme tekemään tutkimuksiamme suojelualueilla, Pellikka kertoo.

– Tällä hetkellä seuraamme erityisesti termiittejä ja norsuja. Vedenpuutteesta kärsivät norsut tuhoavat puita ja pensaita, mikä vähentää termiittien pääruokaa, puuainesta.

kartan luonnonpuistolle luovutti Petri Pellikka, ja tutkimusaseman neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori allekirjoitti yhteistyösopimuksen LUMO:n kanssa.