Lammet ovat tärkeä osa kaupunkialueiden sinivihreää infrastruktuuria. Ne tarjoavat kaupunkilaisille monia ekosysteemipalveluita, kuten virkistystä ja tukea luonnon monimuotoisuudelle. Virkistystoiminnan ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen välillä voi kuitenkin olla ristiriita. Esimerkiksi virkistystarkoituksessa lampiin tuodut kalat voivat vähentää vedessä elävien selkärangattomien monimuotoisuutta, mikä puolestaan saattaa rajoittaa kaupunkilampien arvoa vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Helsingin yliopistossa toimiva tutkimusryhmä selvitti, miten vesikasvien avulla voidaan edistää vedessä elävien selkärangattomien ja niitä saalistavien kalalajien yhteiseloa kaupunkilammissa.
Sarakasvit ja muut rannan vesikasvilajit voivat lisätä sukeltajakuoriaisten esiintymistä lammissa. Sukeltajakuoriaiset kertovat lampien monimuotoisuudesta, ja niiden tarve suojapaikkoina käytettäville kasveille kasvaa, kun samassa lammessa on niitä saalistavia kaloja. Kalalammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia, kun noin 40 % lammen reunoista on rannan kasvien, kuten sarojen ja osmankäämien peitossa.
Vertailun vuoksi kalattomissa lammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia hyvin todennäköisesti jo silloin, kun reunoista arviolta 30 % on kasvillisuuden peitossa. Tämä johtuu siitä, että sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pienempi lammissa, joissa ei ole kaloja.
– Kaupunkilammista vesikasveja kuitenkin toisinaan poistetaan siistimistarkoituksessa, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta se ei ole kovin hyvä asia, sillä vedessä elävät selkärangattomat tarvitsevat kasveja erilaisiin tarkoituksiin, kuten petoeläimiltä suojautumiseen, sanoo tutkija ja artikkelin yhteyskirjoittaja Wenfei Liao Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Mitä enemmän vesikasvillisuutta, sen parempi? Ei välttämättä!
Sukeltajakuoriaisilla on erilaisia tarpeita eri mittakaavoissa rannan kasveille. Lammen mittakaavassa sukeltajakuoriaisten esiintymisen ja kasvipeitteen välillä on positiivinen riippuvuussuhde.
Tutkiessaan sukeltajakuoriaisten monimuotoisuutta 1x1 metrin kokoisissa lampien mikroelinympäristöissä tutkijat havaitsivat kuitenkin erilaisia malleja: Tulosten mukaan rannan kasvipeitteen vaikutus sukeltajakuoriaisten monimuotoisuuteen vaihtelee mikroelinympäristöjen asteikolla sen mukaan, onko lammessa kaloja vai ei. Mitä runsaampi kasvillisuus kalalammen mikroelinympäristössä on, sitä enemmän siellä on sukeltajakuoriaislajeja ja -yksilöitä. Kalattomissa lammissa sukeltajakuoriaisten monimuotoisuus ei kuitenkaan korreloinut rannan kasvipeitteen kanssa. Toisin sanoen kasvillisuuden peittämissä ja kasvittomissa kohdissa saattaa olla yhtä monta sukeltajakuoriaislajia. Tämä johtuu siitä, että kun kaloja ei ole, sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pieni, ja ne voivat etsiä ravintoa sekä kasvien peittämistä että paljaista kohdista.
̶ Kaupunkilaisten kannattaa aloittaa vesihyönteisten tarkkaileminen ja kaupunkiluotoon tutustuminen kaupunkilampien kasvillisuuden peittämissä kohdissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jotkin hyönteiset, kuten joidenkin vesiperhoslajien toukat, saattavat suosia avovettä. Siksi vesielinympäristöjä hoidettaessa kannattaakin ylläpitää sekä kasvillisuuden peittämiä että kasvittomia mikroelinympäristöjä, jotta elinympäristöt pysyvät heterogeenisinä. Näin varmistetaan, että kaupunkilammet vastaavat erilaisten vesihyönteisten tarpeisiin ja tukevat vesiluonnon laajaa monimuotoisuutta, Liao toteaa.
Alkuperäinen artikkeli
Wenfei Liao*, Stephen Venn, & Jari Niemelä (2023). Microhabitats with emergent plants counterbalance the negative effects of fish presence on diving beetle (Coleoptera: Dytiscidae) diversity in urban ponds. Global Ecology and Conservation 41: e02361. https://doi.org/10.1016/j.gecco.2022.e02361
Lue myös
Wenfei Liaon englanninkielinen blogi: https://wenfeiliao.wordpress.com/