Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen Luken tutkijat selvittivät, millaisissa elinympäristöissä ja missä päin Suomea peltosirkut ovat vähentyneet nopeimmin. Tutkimuksen mukaan sekä viljelykasvien monimuotoisuus että paljaan maan määrä pesinnän alkaessa keväällä hyödyttävät peltosirkkuja. Peltosirkut selviytyivät vuodesta toiseen paremmin laajoilla yhtenäisillä maatalousalueilla kuin toisistaan eristyneillä pelloilla. Populaatiot ovat pienentyneet hitaammin Pohjois-Pohjanmaalla Lounais- ja Etelä-Suomeen verrattuna.
– Pohjois-Pohjanmaalla peltosirkun väheneminen on ollut hitaampaa kuin eteläisemmässä Suomessa, ehkäpä sen takia, ettei laji viihdy Etelä-Suomen intensiivisimmin hoidetuilla maatalousalueilla, arvelee väitöskirjatutkija Sirke Piirainen Luomuksesta.
Viljelykasvien monipuolisuus ja paljaan maan määrä ovat tärkeitä peltosirkuille. Kasvityyppien monimuotoisuus hyödyttää peltosirkkua, sillä tiheä kasvusto ja pitkät korret tuovat suojaa pesintään, ja toisaalta harvempi kasvusto ja paljaat alueet helpottavat lintujen pääsyä maanpinnalle, hyödyntämään siellä olevaa hyönteisravintoa.
Peltosirkku talvehtii Afrikassa, jossa elinympäristöjen muutokset, kuten savannin muuttaminen pelloiksi ja karjan laidunnuksen lisääntyminen ovat oletettavasti heikentäneet niiden selviytymistä talven yli. Vaikka lintuja ei voitaisikaan auttaa selviytymään vaaroista muualla, voidaan pesimäalueilla Suomessa tehdä paljonkin niiden poikastuotannon siivittämiseksi.
– Peltosirkulle on äskettäin laadittu suojelusuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisiä että populaatiokohtaisia toimia, jotka voisivat parantaa peltosirkun pesintämenestystä, kertoo erikoistutkija Markus Piha Lukesta.
Peltosirkkujen pesintää avittaakseen maanviljelijät voisivat esimerkiksi välttää jokivarsien, tienpientareiden ja pelto-ojien puiden ja pensaiden raivaamista, sillä ne tarjoavat linnuille laulupuita ja hyönteisravintoa. Monelle peltosirkkupopulaatiolle viljelysten keskellä olevat hylätyt tai kesannolle jätetyt pellot ovat myös tärkeitä, ne kannattaisi jättää nykyiselleen. Jos suinkaan mahdollista, pelloille voisi jättää myös viljelemättömiä kaistaleita paljasta maata.
Alkuperäinen julkaisu
Piirainen, S., Seimola, T. Lindén, A. Tiainen, J. & Piha, M. (2024) Habitat characteristics and the rate of decline in a threatened farmland bird, the Ortolan Bunting Emberiza hortulana, Journal of Avian Biology
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Sirke Piirainen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, sirke.piirainen@helsinki.fi
Erikoistutkija Markus Piha, Luonnonvarakeskus, markus.piha@luke.fi