Tutkimuksessa tarkasteltiin mitkä tekijät vaikuttavat hömötiaisten paikallisiin runsauden muutoksiin Suomessa 2000-luvulla. Hömötiainen luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, koska sen määrät ovat vähentyneet hyvin nopeasti.
Hömötiaismäärät säilyivät parhaiten keskitalvesta kevättalveen alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.
– Tuloksemme tukevat käsitystä, että varttuneen metsän määrän väheneminen lisääntyneiden hakkuiden myötä ovat hömötiaisten kohonneen kuolleisuuden ja kannanlaskun taustalla, selventää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta ja Suomen Luontopaneelista.
Varttuneen, puustoltaan yli 80-vuotiaan, metsän osuus on vähentynyt Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa 32 prosentista (vuosina 1996–2003) 27 prosenttiin (2014–2018). Valtakunnallisten pesimäaikaisten seurantojen mukaan hömötiaiset säilyivät 2000-luvulla parhaiten alueilla, jossa oli tarkastelujakson alussa suurin metsäpeittävyys.
Hömötiaiset vähenevät, mutta kilpailijoista tai saalistajista ei ole merkittävää haittaa
Oulun yliopiston pitkäaikaisseurannan perusteella hömötiaisen talvikuolleisuus on kasvanut merkitsevästi, ja se selittää valtaosan lajin vähenemisestä.
– 1980- ja 1990-luvulla noin 65 prosenttia vanhoista hömötiaisista selvisi hengissä talvesta, mutta 2010-luvulle tultaessa niiden hengissä säilyvyys oli pudonnut noin 55 prosenttiin, kertoo yliopisto-opettaja Veli-Matti Pakanen Oulun yliopistosta.
Hömötiaisten vähenemisen on monesti spekuloitu johtuvan mahdollisten kilpailijoiden, tali- ja sinitiaisen, tai ajoittaisen pesäsaalistajan, käpytikan, runsastumisesta. Tutkimus tarkasteli aihetta ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnalliseen aineistoon perustuen.
– Tutkimuksessamme emme löytäneet mitään viitteitä, että näillä lajeilla olisi negatiivisia vaikutuksia hömötiaismääriin, ja suurin syy hömötiaisen vähenemiseen onkin tulosten perusteella metsän laadussa, Lehikoinen pohtii.
Tutkijat ehdottavat, että hakkuumäärien vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen metsätalous voisivat auttaa lajin kannanlaskun pysäyttämistä. Molemmat toimenpiteet kasvattaisivat myös hiilinieluja ja torjuisivat ilmastonmuutosta.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Forest Ecology and Management -sarjassa.
Alkuperäinen julkaisu
Lisätietoja
- Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luontopaneelin jäsen, 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
- Yliopisto-opettaja Veli-Matti Pakanen, Oulun yliopisto, 046-8102921, veli-matti.pakanen@oulu.fi