Alkukesän pesimälintulaskennoissa korostui monen tutun linnun ennätyksellinen vähyys kautta laskentojen historian. Perinteisten maatalousympäristöjen lajeista esimerkiksi kuoveja ja varpusia havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen. Hyvin vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset liittynevät maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.
Koko maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Niiden määrä on nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Pajulintujen pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, noin kolme miljoonaa pesivää paria.
– Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita, pohtii museomestari Heikki Helle Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Sen sijaan eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.
– Runsastuvat eteläiset lajit ovat tyypillisesti generalisteja eli ne eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, vaan menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta, täsmentää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Leuto talvi oli eduksi joillekin Suomessa ja lähialueilla talvehtiville lajeille. Laskennoissa havaittiinkin selkeästi viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.
– Hippiäinen ja puukiipijä ovat pieniä hyönteissyöjiä, jotka ovat vaikeuksissa kylminä pakkastalvina, mutta leudosta talvesta ne ovat selvinneet hyvin, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Lintulaskennoissa pohjoisen tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin hyvin vähän, mikä kertoo kehnosta ravintotilanteesta Ylä-Lapissa. Pohjoisimmassa Suomessa myyräkannat vaikuttavatkin tänä kesänä heikoilta. Monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen, kuten sinirinnan, taantuminen näyttää laskentatulosten perusteella jatkuvan.
Lintujen pesintöjen onnistuminen kuluvana kesänä selviää myöhemmin. Tähän vaikuttavat erityisesti kesän sääolosuhteet. Kylmä ja sateinen sää on yleensä linnuille haitaksi, mutta myös pitkittynyt helle ja kuivuus voivat koetella joitakin lajeja.
Pesimälintulaskennat paljastavat muutokset lintukannoissa
Tiedot lintukantojen muutoksista perustuvat lintuharrastajien alkukesällä toteuttamiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin. Vuonna 2025 laskentoihin on osallistunut toista sataa lintuharrastajaa yli 300 kohteessa. Laskentoja koordinoivat Luomus ja BirdLife Suomi.
Laskentojen toistaminen vuodesta toiseen paljastaa muutokset lintukannoissa. Linjalaskentoja on tehty vuodesta 1975 ja pistelaskentoja 1984 lähtien.
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen
BirdLife Suomi ry
p. 010 406 6203, tero.toivanen@birdlife.fi