Moni suomalainen ruokkii lintuja talvisin, mutta ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt jo pitkään etenkin kaupungeissa. Ruokkimisen muutoksia ja niihin johtaneita syitä selvitettiin Helsingin yliopiston johtamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli 14 000 suomalaista. Asiaa ei ole aikaisemmin selvitetty yksityiskohtaisesti Suomessa tai muualla maailmassa.
– Suomalaisten talvilintulaskentojen yhteydessä on kerätty ainutlaatuista tietoa ruokintapaikkojen määristä jo 1980-luvulta lähtien ja ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Rotat yleisin syy ruokkimisen lopettamiseen
Tärkeimmät syyt ruokinnan lopettamiseen kaupunkialueilla ovat rottien ilmaantuminen ruokintapaikoille. Taloyhtiöt ovat pyrkineet estämään rottien lisääntymistä tiukentamalla lintujen ruokkimista koskevia sääntöjä.
Vaikka ruokintapaikkojen väheneminen näkyy erityisesti kaupungeissa, ruokitaan myös maaseudulla lintuja aiempaa vähemmän.
– Maaseudulla yleisin syy ruokinnan vähenemiseen on ylläpitokustannuksien kasvu. Lisäksi ikääntyneen väestön terveys saattaa vaikuttaa asiaan, mutta tätä kyselytutkimuksella ei voitu varmasti selvittää, pohtii tutkijatohtori Purabi Deshpande Turun yliopistosta.
Ruokatarjonta on monipuolistunut
Ruokintapaikkojen määrän väheneminen voi jo nyt vaikuttaa kansallisesti lintumäärien muutoksiin. Esimerkiksi monta vuosikymmentä runsastuneiden tali- ja sinitiaisten talvimäärät ovat kääntyneet lievään laskuun 2010-luvulla.
Vaikka ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt, on yksittäisten ruokintapaikkojen tarjonta entistä enemmän suurempaa ja monipuolisempaa. Luomuksen ruokintapaikkaseurannan perusteella auringonkukan, pähkinän ja rasvan tarjoaminen linnuille on lisääntynyt, mutta perinteisen kotimaisen kauran puolestaan vähentynyt.
– Tällä voi olla vaihtelevia vaikutuksia etenkin alueellisesti lintujen runsauteen. Se saattaa edesauttaa myös lintujen tautien leviämistä, kun entistä suuremmat lintumäärät keskittyvät harvemmille paikoille, arvelee yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Alkuperäinen artikkeli:
Deshpande, P., Haukka, A., Rönkä, K., Aivelo, T., Santangeli, A., Thorogood, R., Lehikoinen A., 2024. How, why, where and when people feed birds? - Spatio-temporal changes in bird-feeding in Finland. People and Nature. https://doi.org/10.1002/pan3.10745
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Purabi Deshpande, purabi.deshpande@utu.fi