Tutkimuksessa tarkasteltiin lihavuuden ja vakavien tartuntatautien välistä yhteyttä. Tutkijat havaitsivat, että lihavuus lisää merkittävästi riskiä joutua sairaalahoitoon tai menehtyä tavallisiin infektioihin, kuten influenssaan, COVID-19:ään, keuhkokuumeeseen, maha-suolistotulehdukseen tai virtsatieinfektioihin. Aikuisilla, jotka kärsivät sairaalloisesta lihavuudesta, riski osoittautui kolminkertaiseksi.
– Korona-aikana havaittiin laajalti, että lihavuus oli yhteydessä todennäköisempään vaikeaan versioon taudista. Lähdimme tutkimaan, kuinka laajalti tämä yhteys toteutuu erityyppisten infektioiden osalta ja onko joitain taustatekijöitä, jotka vaikuttavat asiaan. Löydöksemme eivät liity yksinomaan tietyntyyppiseen taudinaiheuttajaan, vaan yhteys oli samankaltainen sekä bakteeri-, virus-, lois- että sieni-infektioiden osalta, sanoo yksi artikkelin pääkirjoittajista, Solja Nyberg Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta.
Poikkeuksina tartuntataudeista olivat HIV ja tuberkuloosi, joissa lihavuus ei näyttänyt lisäävän vakavaa tautiriskiä. Myöskään liitännäissairaudet, sosiaalinen asema tai elintavat kuten alkoholinkäyttö ja liikunta eivät vaikuttaneet lihavuuden aiheuttamaan suurempaan tautiriskiin.
Painolla on väliä
Osallistujien painoindeksi määritettiin tutkimuksen lähtötilanteessa, ja heitä seurattiin keskimäärin 13–14 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla on lihavuutta, eli joiden painoindeksi oli 30 kg/m² tai yli, oli 70 prosenttia suurempi riski joutua sairaalahoitoon tai menehtyä mihin tahansa infektiotautiin verrattuna normaalipainoisiin henkilöihin, joiden painoindeksi oli välillä 18,5–24,9. Riski kasvoi tasaisesti painon lisääntyessä. Henkilöillä, joilla on sairaalloista lihavuutta, eli joiden painoindeksi oli 40 kg/m² tai yli, riski oli kolminkertainen verrattuna normaalipainoisiin henkilöihin.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että painon muutoksella on vaikutus riskiin saada vakava tartuntatauti. Lihavuudesta ylipainoiseksi tai normaalipainoiseksi laihtuneet henkilöt saivat 20 prosenttia vähemmän vakavia infektioita kuin ne, jotka pysyivät lihavina. Sen sijaan ylipainoiset, jotka lihoivat lisää, sairastuivat 30 prosenttia useammin kuin painonsa säilyttäneet ylipainoiset.
Linkki immuunivajeeseen?
– Lihavuus tunnetaan hyvin riskitekijänä diabetekselle ja muille kroonisille sairauksille. Nyt havaitut yhteydet viittaavat siihen, että myös vakavat tartuntataudit kannattaa lisätä samaan listaan, sanoo tutkimuksen johtaja Mika Kivimäki, Helsingin yliopisto ja University College London.
– Lihavuus näyttäisi heikentävän immuunijärjestelmän kykyä selviytyä infektioista, mikä lisää riskiä sairastua niiden vakavampiin muotoihin, Kivimäki tarkentaa.
Kivimäen mukaan myös painonhallintalääkkeiden kokeista saatu näyttö tukee ajatusta yhteydestä immuunijärjestelmään, sillä lihavuuden vähentäminen näyttää pienentävän vakavien infektioiden riskiä muiden terveyshyötyjen ohella. Hänen mukaansa tästä huolimatta tarvitaan lisää tutkimusta näiden yhteyksien taustalla olevien mekanismien vahvistamiseksi.
Lihavuuden arvioidaan liittyneen joka kymmenenteen infektiotautikuolemaan globaalisti
Tutkimus perustui laajaan suomalaiseen ja brittiläiseen aineistoon, jossa osallistujia seurattiin kansallisten rekistereiden kautta. Lisäksi tutkijat käyttivät infektiotautikuolleisuustietoja Global Burden of Diseases (GBD) -tutkimuksesta arvioidakseen lihavuuden vaikutusta infektiotautikuolemiin eri maissa, alueilla ja maailmanlaajuisesti. Analyysi ehdottaa, että 0,6 miljoonaa 5,4 miljoonasta (11 prosenttia eli yksi kymmenestä) infektiotautikuolemasta maailmanlaajuisesti liittyi lihavuuteen vuonna 2023.
Pohjoismaissa lihavuuteen liittyvien infektiokuolemien osuuden kaikista infektiokuolemista arvioidaan olevan:
- Suomi: 19 prosenttia
- Ruotsi: 13 prosenttia
- Norja: 11 prosenttia
- Tanska: 12 prosenttia.
Vuonna 2023 Yhdysvalloissa osuus oli korkein korkeiden tulotason maiden joukossa 26 prosenttia.
Muista pitää rokotukset ajan tasalla
Tutkijat korostavat, että lihavuudesta kärsivien aikuisten on erityisen tärkeää pitää rokotuksensa ajan tasalla ja hyödyntää riskiryhmille kuuluvat tehosterokotteet.
Tutkimukseen liittyy rajoituksia, sillä tutkimus perustui havainnointiaineistoon eikä voi vahvistaa syy-seuraus yhteyttä havaintojen välillä. Lisäksi Suomessa seurattu tutkimusjoukko ja UK Biobank eivät edusta yleisväestöä, joten tulosten yleistettävyyttä tulee tarkastella varovaisesti.
Alkuperäinen artikkeli:
Nyberg ST, Frank P, Ahmadi-Abhari S, Pentti J, Vahtera J, Ervasti J, Suominen SB, Strandberg TE, Sipilä PN, Meri S, Sattar N, Kivimäki M.
Rahoittajat
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Wellcome Trust ja Medical Research Council.
Painoindeksi (BMI) eli Body Mass Index on mitta, joka lasketaan jakamalla henkilön paino (kilogrammoina) pituuden neliöllä (metreinä). Kaava on seuraava:
BMI = paino (kg) / pituus² (m²)
Painoindeksi antaa yleiskuvan siitä, onko henkilön paino normaalilla tasolla suhteessa hänen pituuteensa. Se on yksinkertainen ja laajasti käytetty tapa arvioida kehon painon ja terveyden välistä yhteyttä, mutta sillä on rajoituksia, kuten se, ettei se ota huomioon kehon koostumusta (lihasten ja rasvan osuus).
- Alipaino: BMI alle 18,5
- Viittaa siihen, että paino on liian alhainen suhteessa pituuteen, mikä voi olla merkki ravitsemusongelmista tai terveysriskeistä.
- Normaalipaino: BMI 18,5–24,9
- Terveysriskit ovat vähäisimmät tässä painoluokassa.
- Ylipaino: BMI 25,0–29,9
- Viittaa painon olevan hieman koholla, mikä voi lisätä riskiä tietyille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.
- Merkittävä lihavuus: BMI 30,0–34,9 ja Vaikea lihavuus: BMI 35,0–39,9
- Tällainen lihavuus lisää merkittävästi riskiä monille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, korkealle verenpaineelle ja nivelvaivoille.
- Sairaalloinen lihavuus: BMI 40,0 tai enemmän
- Sairaalloinen lihavuus liittyy erittäin korkeaan riskiin vakaville terveysongelmille ja vaatii usein intensiivistä hoitoa ja painonhallintaa.
Painoindeksiä käytetään yleisesti väestötason terveyden arvioinnissa, mutta yksilötasolla sen tuloksia tulisi tarkastella yhdessä muiden mittareiden, kuten vyötärönympäryksen ja kehon koostumuksen, kanssa.