Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Laura Luodon puhe lukuvuoden avajaisissa 4.9.2017

Arvoisa kansleri, rehtori, hyvät yliopistolaiset ja ystävät! 
 
Kun pääsin yliopistoon, ensikosketukseni yliopistoyhteisöön oli uusien opiskelijoiden infotilaisuus. Paikalla oli tiedekunnan henkilökuntaa, tuutoreita, tiedekuntajärjestö ja alumneja. Päivän aikana saadusta tiedon määrästä huolimatta ei huolestuttanut, sillä vastaanotto oli hyvä. Tuli tunne siitä, että olin osa verkkoa, joka ulottui sieltä vastaanottotilaisuudesta tiedekunnan hallintoon, opetussaleihin ja monenkirjavaan työelämään asti. Jokainen verkon jäsen tekisi siitä vahvemman, kunhan verkkoa käytettäisiin oikein ja jokainen voisi auttaa sitä parhaalla mahdollisella tavalla.  

Yliopistoyhteisö on se perusta, josta yhteinen vaikuttavuutemme kumpuaa. Yliopistoyhteisö voi nostaa jäsenensä uusiin korkeuksiin ja nauttia myös itse siitä nosteesta. Nostaminen voi olla mahdollisuus suorittaa opintoja joustavasti, jolloin opinnot voivat edetä elämäntilanteesta riippumatta. Toisaalta se on mahdollisuus pysyä osana yliopistoyhteisöä sairauden aikana, tai samalla kun yrittää elättää omaa perhettä. Mitä useamman opiskelijan oppiminen vahvistuu käyttämällä erilaisia suoritusmenetelmiä, sitä vahvemmaksi yhteisömme tulee.  

Nostaminen on osallistamista ja haastamista. Suomessa opiskelevana olen tottunut ajattelemaan, että ainoa oikea tapa rakentaa yliopistoyhteisöä on antaa valtaa kaikille. Kolmikanta on asia, jota yleensä kehun ulkomaalaisille vieraille, ja se on asia, jonka usein hyvin suomalaiseen tapaan unohdamme. Valta tuo vastuuta kaikille jotka ovat yhteisessä veneessä. Se saa yhteisön puhaltamaan yhteen hiileen ja sitouttaa heidät yhteisiin tavoitteisiin. Tällaista yhteisöä eivät ulkoapäin tulevat koettelemukset hetkauta, vaan kaikesta selvitään pystypäin.  

Nostaminen merkitsee myös rohkaisemista kohtaamisiin, ideointiin ja keskusteluun. Uusi Tiedekulma avaa pian ovensa. Yliopisto on jo 200 vuoden ajan sijainnut aivan Helsingin keskustassa, mutta Tiedekulman kaltaista tilaa olisi kaivannut jo paljon aiemmin. Hienoa että meillä on vihdoin tila, jossa esitellä yliopistomme saavutuksia koko kaupungille, löytää uusia näkökulmia tutkimukseemme ja kohdata erilaisia ihmisiä. Samanlaista tilaa tarvitaan laajemminkin yliopistolle: olemme tiedettä tekevä, siitä oppiva ja sillä maailmaamuuttava yhteisö. Miksipä siis meillä ei olisi enemmän muovautuvaa tilaa keskustella siitä, mitä teemme täällä? Miksei meillä olisi enemmän kohtaamispaikkoja, joissa opiskelijat ja henkilökunta voisivat tulla yhteen ja jakaa ajatuksiaan? Meissä kaikissa on paloa jotain aihepiiriä, teemaa tai MUUTA kohtaan. Tuomalla ne yhteen, saadaan aikaan uutta ja mahtavaa. 

Vuoden 2017 fuksit tulevat yliopistoon, jonka rahoitusta on juuri edellisenä vuonna leikattu rankasti samaan aikaan kuin yliopistossa on ollut meneillään sekä koulutusuudistus että palveluorganisaation uudistus. Vaikka nämä muutokset eivät näy fukseille yhtä vahvasti kuin ne ovat näkyneet meille, en voi olla huolestumatta. Löytävätkö nämä fuksit paikkansa yliopistoyhteisössä? Tietävätkö he, että yliopiston tarkoitus on auttaa heitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa? Löytävätkö he itselleen parhaan tavan muuttaa yliopistoa koko yhteisön kannalta paremmaksi? Vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 30 % yliopisto-opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Samalla mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. 

Opiskelijat elävät jatkuvissa paineissa suorittaa enemmän, opiskella nopeammin, käydä töissä ja keksiä mitä tehdä kun valmistuvat tai mistä saada edes kesätöitä. Mitä paremmin opiskelijaelämän realiteetit voidaan ottaa huomioon opintojen suunnittelussa, sitä vahvempia yhteisön jäseniä opiskelijat ovat.  

Koulutusuudistus Iso Pyörä ei ole valmis. Jos iso pyörä olisi tieteellinen koe, tämä vaihe olisi hypoteesin testaus. Meidän on suhtauduttava tekemiimme uudistuksiin samanlaisella avoimuudella kuin tekemäämme tieteeseen. Jos uudistus ei vastaa sille asetettuja tavoitteita, sitä on voitava muokata paremmaksi. Jotta saadaan tietää, toimiiko tieteellinen hypoteesi, on sille annettava vakioidut olosuhteet. Painostuksen uusiin muutoksiin esimerkiksi valintakokeiden suhteen soisi tällaisessa tilanteessa jäävän vähemmälle.  

Uskon täydestä sydämestäni tämän yliopistoyhteisön voimaan ja sen pystyvyyteen. Antoisaa lukuvuotta teille kaikille.