Yli 1,3 miljoonaa euroa lahjoituksia koronatutkimukseen – kiitos lahjoittajat!

Vuoden 2020 alussa uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin  ryhmässä vain yksi jatko-opiskelija tutki koronaa ja hänkin lepakoilla. Koronakriisin syventyessä päätettiin nopeasti, että loput yksitoista keskeyttivät silloiset hankkeensa ja siirtyivät tutkimaan koronaviruksen leviämistä ihmisillä.  

– Moni jatko-opiskelija sai hypätä suoraan syvään päähän ja pääsi tekemään aivan uudenlaista tutkimusta, kertoo Sironen, joka toimii apulaisprofessorina ja sekä .

Lahjoitusvaroista saatu yli 60 000 euron tuki auttoi kääntämään tutkimuksen fokuksen eläimistä ihmisiin. Rahoitus käytettiin laboratoriotoiminnan tehostamiseen. Aiemmin hankkeissa oli analysoitu kymmeniä tai satoja  näytteitä, mutta nyt samassa ajassa piti analysoida tuhansia koronavirusnäytteitä. Sironen palkkasi laboratorioon lisää tutkimusavustajia ja teki pienlaitehankintoja, kuten aiempaa parempia pipettejä. 

– Paremmilla pipeteillä ja hyvällä infrastruktuurilla työ tehostuu paljon, mutta niitä on vaikea kirjoittaa sisään rahoitushakemuksiin, Sironen kertoo.

Pandemiaan ei ole yhtä ratkaisua - lahjoitukset tukevat monialaista tutkimusta

Tarja Sirosen ryhmän lisäksi lahjoitukset ovat tukeneet monien muiden tutkimusryhmien työtä. Varoja on ohjattu tueksi jo käynnissä olevalle, ratkaisukeskeiselle ja nopeasti toteutettavalle tutkimukselle. 

teki merkittävän miljoonan euron lahjoituksen koronaviruksen perustutkimukseen professori tutkimusryhmälle. Rahoituksella nopeutetaan tutkimusta, jota tarvitaan kipeästi rokotteiden kehittämiseksi nopeasti muuntuvaa virusta vastaan.

Akatemiatutkija sekä professori yhteinen hanke sai lahjoitusvaroista tukea sekä kesällä 2020 että keväällä 2021. Tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa selvittänyt koronaviruksen sitoutuvan solun pinnalla jo aiemmin tunnetun.

– Tavoitteemme on kehittää helposti itse nenäsumutteena annosteltava estolääke, joka tepsii sekä koronavirukseen että moniin muihin ihmisten keskuudessa kiertäviin viruksiin. Potentiaalisen lääkkeen toiminta perustuu neuropiliini-1-reseptorin toiminnan estämiseen. Lahjoitusten turvin voimme jatkaa tutkimukseen liittyvää eläinkoevaihetta kevään ja kesän 2021 aikana, Balistreri ja Vapalahti kiittävät saamastaan lähes 30 000 euron tuesta.

Keväällä 2021 tukea lahjoitusvaroista saivat virologian dosentti ryhmä koronarokotetutkimukseen sekä yliopistonlehtori  ryhmä tutkimusmenetelmien kehittämiseen eläinlääketieteellisen tiedekunnan patologian ja parasitologian tutkimuslaboratoriossa.

– Tutkimme koronaviruksen sitoutumista ja vuorovaikutusta tartunnan saaneen eläimen kudoksissa. Tulokset auttavat ymmärtämään viruksen tartuntareittejä ja taudin kehittymistä elimistössä, mikä auttaa sairauden hoidon ja tartunnan ennaltaehkäisyn suunnittelussa.  Uutta menetelmää voidaan hyödyntää myös muiden sairauksien tutkimuksessa ja auttaa siten ihmisten ja eläinten yhteistä terveyttä, Nordgren kertoo. 

Nyt kaikki vappuun 2021 mennessä tehdyt koronalahjoitukset on ohjattu tutkijoiden käyttöön.

Kriisi ratkeaa yhteistyöllä  

Tutkimuksen merkitys koronakriisin ratkaisemiseksi on ollut tärkeä koko koronapandemian ajan. Koronakriisi on herättänyt yrityksissä, yhteisöissä ja yksilöissä suuren auttamishalun, kiittää yliopiston kansleri .  

– Koronatutkimukseen suunnattujen lahjoitusten hieno määrä kertoo ihmisten luottamuksesta tutkimukseen ja tieteeseen tällaisten kriisien kohdatessa, samoin kuin luottamuksesta yliopistoon toimijana, kansleri Hämeri kiittää. 

– Tämä kertoo myös yhteisvastuusta, joka nousee vahvasti esiin poikkeustilanteiden kohdatessa. Kaikki tämä luonnollisesti lämmittää mieltä ja suhtaudun siihen suurella kiitoksella, Hämeri jatkaa.

Lisätietoja

Antti Kivimäen kirjoittama apulaisprofessori Tarja Sirosen haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan toukokuussa 2021. Vuosikirjaan on koottu myös useita muita koronavirustutkimukseen liittyviä lahjoitusuutisia.