Monialakonserni
– Tämä on todella merkittävää. Lahjoitus tuo professuurin ja sitä myöten uuden tutkimus- ja opetusalan toteutumisen ison loikan lähemmäksi, kiittelee maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen.
Professorin on tarkoitus aloittaa työnsä joko vuonna 2027 tai 2028. Hänen tuottamansa tieteellinen tieto palvelee laajasti koko yhteiskuntaa ja tukee osaltaan myös Euroopan kriisinkestävyyttä sekä kokonaisturvallisuutta.
– Huoltovarmuusprofessorin tutkimukset eivät rajoitu pelkästään Helsingin yliopistoon, vaan niitä tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sillä tavalla koko valtakunta hyötyy tästä professuurista, toteaa farmasian tiedekunnan dekaani Jari Yli-Kauhaluoma.
Uusia eväitä huoltovarmuuden johtamiseen
Yli 30 maassa toimivalla Wihurilla on pitkä historia huoltovarmuuden turvaamisessa
Uusi professuuri voikin tuottaa konsernille monenlaista hyödyllistä tietoa.
– Wihuri on sitoutunut tukemaan pitkäjänteisesti suomalaista huoltovarmuusosaamista, koska uskomme, että vahva tutkimus ja koulutus ovat avain kestävään tulevaisuuteen. Professuuri Helsingin yliopistossa mahdollistaa uuden tiedon syntymisen ja varmistaa, että osaaminen siirtyy myös seuraaville sukupolville, kertoo Wihuri-konsernin toimitusjohtaja Risto Aarnio-Wihuri.
– Erityisen arvokasta on, että tehtävä yhdistää farmasian, elintarvikealan ja maatalouden näkökulmat eli kokonaisuuden, joka on keskeinen osa huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kehittämistä, Aarnio-Wihuri jatkaa.
Uusi professori tarkastelee huoltovarmuutta etenkin pitkällä aikavälillä ja taloustieteen näkökulmasta. Fokuksessa on johtaminen: Miten ruoka- ja lääkejärjestelmien toiminta taataan poikkeusoloissa? Minkälainen rooli on paikallisella tuotannolla, ja mikä on riittävä varastoinnin taso? Entä kuinka kansainvälisiin markkinoihin liittyviä riskejä hallitaan ja kuljetuksia optimoidaan? Kysymykset ovat oleellisia niin yrityksille, viranomaisille kuin järjestöillekin – ja luonnollisesti myös kansalaisille.
– Huoltovarmuusprofessuurin vaikuttavuus ja toimintakenttä yhteiskunnassa on laaja, Toivonen tiivistää.
Haavoittuvuuksien tunnistaminen avainasemassa
Ruoan ja lääkkeiden saatavuuteen liittyvät pulmat ovat usein samankaltaisia. Onkin loogista, että uusi professuuri on maatalous-metsätieteellisen ja farmasian tiedekunnan yhteinen. Professori voi tutkimusryhmineen etsiä ratkaisuja siihen, miten eri tuotteiden saatavuus turvataan kriiseissä.
– Suomi on ruokajärjestelmän osalta eurooppalaisittain hyvin varautunut erilaisiin pitkäaikaisiinkin poikkeustilanteisiin, ja kotimaisen tuotannon osuus markkinoillamme on huomattava, mutta emme mekään kaikilta osin ole täysin omavaraisia, Toivonen muistuttaa.
Keskeistä on tunnistaa kansainvälisten tuotantoketjujen haavoittuvuudet. Esimerkiksi lääkkeiden valmistaminen on suurelta osin keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, Yli-Kauhaluoma huomauttaa. Pitkät ketjut voivat aiheuttaa saatavuushäiriöitä, minkä vuoksi ainakin kriittisten lääkeaineiden tuotantoa olisi hyvä saada lähemmäksi – ja tähän uusi professori voi etsiä keinoja.
– Mitkä ovat ne kannusteet, jotka saisivat lääketeollisuuden palaamaan takaisin Eurooppaan?
Lisää kriisitilanteiden osaajia yhteiskunnan tarpeisiin
Helsingin yliopisto tarjoaa huoltovarmuusprofessuurille luontevan kodin. Kyseessä on ainoa Suomen yliopisto, josta löytyy saman katon alta koko ruokajärjestelmän tutkimus aina alkutuotannosta lähtien. Farmasian osaaminen on niin ikään vahvaa, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti muiden yliopistojen kanssa.
Parin vuoden sisään kumpaankin tiedekuntaan on myös rekrytoitu ruokaturvan ja lääkehuollon osa-aikaiset työelämäprofessorit.
– He ovat jo verkostoituneet ja monessa mukana, Yli-Kauhaluoma toteaa.
Uuden professuurin ansiosta Helsingin yliopistosta tulee vahva keskittymä kriisinsietokykyyn liittyvälle osaamiselle. Tälläkin hetkellä farmaseutit ja proviisorit hallitsevat lääkevalmistuksen sekä normaali- että poikkeusoloissa. Jatkossa osaaminen nousee uudelle tasolle, kun huoltovarmuuden näkökulmia tuodaan entistä laajemmin mukaan kummankin tiedekunnan perusopintoihin.
– Professuurin myötä ryhdymme kouluttamaan myös aiheeseen perehtyneitä tohtoreita ja maistereita, Toivonen kertoo.