Ilmastokriisissä ja ympäristökysymyksissä erityisesti nuoret ympäri maailman ovat toimineet esimerkkeinä valveutuneista kansalaisista ja vaatineet kriisiin ratkaisuja.
Myös farmasian opiskelijat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että ympäristönäkökulmat on otettava huomioon vielä nykyistä laajemmin farmasian opetuksen tulevaisuuden suunnittelussa. Yliopiston farmasiakunta YFK on ollut asiassa jo pitkään aktiivinen. Nuorten vaatimukset ovat vanhemmille sukupolville velvoite liittyä samaan rintamaan.
– Jos nuoriso ryhtyy tällä tavalla toimiin, meidän kokeneempien konkarien täytyy liittyä mukaan. Minulle tarjoutui ainutkertainen tilaisuus tehdä niin, kun myin yritykseni, proviisori Eeva Teräsalmi sanoo.
Teräsalmi teki hiljattain merkittävän lahjoituksen. Hän lahjoitti Helsingin yliopistolle 50 000 euroa valtion vastinrahakampanjaan. Yliopisto ohjaa lahjoituksen kestävän farmasian tutkimukseen ja opetukseen.
Helsingin yliopiston tavoitteena on perustaa alalle maailman ensimmäinen kestävän farmasian pysyvä professuuri.
Teräsalmi on ollut pitkään mukana Helsingin yliopiston farmasian Generation Green -projektissa, jossa on vapaaehtoisvoimin yritetty saada kestävän kehityksen näkökulmia pysyvästi mukaan esimerkiksi farmasian opetukseen ja tutkimukseen.
Farmasiassa kestävä kehitys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkkeiden ympäristövaikutukset otetaan nykyistä paremmin huomioon paitsi lääkkeiden kehityksessä, myös yliopiston opetuksessa – ja lääkkeiden käytön ohjaamisessa. Ohjaustyötä tehdään apteekeissa, jonne farmasian tiedekunta myös kouluttaa ammattilaisia.
– Vapaaehtoisuus on hyvä juttu, kun asioita ja hankkeita käynnistetään. Mutta se ei ole kovin pysyvä lähtökohta tieteenalan kehitykselle. Sen taustalle tarvitaan pysyvä organisaatio ja esimerkiksi tämä professuuri, Teräsalmi jatkaa.
– Lahjoituksen kohdentaminen koulutusalalle on koko lääkealan kestävän toiminnan kannalta hieno asia, sanoo farmasian tiedekunnan varadekaani Jari Yli-Kauhaluoma.
– Olemme lahjoituksesta todella kiitollisia. Eeva on ollut ympäristöasioissa pioneeri ja tuonut vihreän farmasian ajattelua meille, Yli-Kauhaluoma jatkaa.
Apteekeissa tehdään ympäristötyötä
Mitä sitten ihan tarkalleen on vihreä farmasia apteekkien kannalta?
Kun puhutaan lääkkeiden ympäristökuormasta, puhutaan usein lääkejätteistä. Erilaisissa kampanjoissa kuluttajia valistetaan siitä, kuinka käyttämättä jääneet lääkkeet pitää toimittaa apteekkiin – kuten pitääkin. Tavallisesta roskiksesta tai viemäristä ne päätyvät pilaamaan esimerkiksi vesistöjä.
– Ympäristökuorman kannalta suurin ongelma eivät kuitenkaan ole lääkejätteet vaan se, ettei lääkkeitä aina käytetä vastuullisesti, Eeva Teräsalmi sanoo.
Jos lääkettä käyttää miten sattuu, käyttäjä ei saa siitä hyötyjä, mutta ympäristöhaittoja syntyy. Lääke kulkee turhaan elimistön läpi ja päätyy jäteveteen.
– Ihmisillä pitäisikin olla nykyistä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeä on sitoutua hoitoon ja esimerkiksi syödä määrätty lääkekuuri loppuun. Tämän tiedon välittäminen on apteekkien tehtävä. Se on tärkeintä ympäristötyötä, mitä apteekeissa voidaan tehdä.
Järjestöpuolelta apteekkariksi
Urallaan Eeva Teräsalmi toimi ensin Farmasian oppimiskeskuksessa ja sitten Suomen Apteekkariliitossa, josta hän siirtyi Virkkalaan apteekkariksi vuonna 1998.
16 vuotta sitten hän siirtyi apteekkariksi Nurmijärvelle Seitsemän veljeksen apteekkiin. Työt apteekkarina loppuivat tammikuun puolessavälissä.
– Meidän apteekissamme kaikki oli järjestetty hyllyjärjestystä myöten ajatellen sitä, kuinka farmaseutti voisi parhaiten antaa tietonsa asiakkaiden käyttöön. Esimerkiksi tuotteet, joita ei voi varauksetta suositella, eivät olleet meillä esillä ollenkaan. Vaikkapa yskän hoito on vaikea asia. Limaa irrottavia tuotteita ei pitäisi olla itsehoitokäytössä ollenkaan.
Siksi ne oli Teräsalmen apteekissa pantu paikkaan, josta asiakas ei voinut niitä noukkia itse käsiinsä, vaan niitä piti erikseen kysyä henkilökunnalta.
– Siten pääsimme keskustelemaan asiakkaan kanssa yskän hoidosta ja siitä, tarvitseeko hän siihen todella apteekkituotteita.