Uudessa CoastClim-tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin jo viime syksynä kartoittamaan järjestelmällisesti erilaisia vedenalaisia ympäristöjä. Työt jatkuvat nyt Hankoniemellä uusien mittauslaitteiden kiinnittämisellä ja asentamisella meressä olevalle pienelle luodolle sekä luodon vieressä sijaitsevalle tutkimusasemalle.
– Laitteilla tullaan tekemään esimerkiksi perusmittauksia, kuten metaani- ja hiilidioksidipäästöjä rannikon ekosysteemissä, kertoo Helsingin yliopiston Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko.
Meriekologian ja merten biodiversiteetin tutkimus yhdistetään biogeokemia- ja ilmakehätutkimukseen tavalla, jota ei ole aiemmin tehty Itämeren alueella tai maailmanlaajuisestikaan. Yhteensä noin 35 tutkijaa ja teknistä asiantuntijaa molemmilla puolilla Itämerta tekee yhteistyötä saadakseen lisätietoja siitä, miten meren rannikkoympäristöt ja ilmakehä toimivat yhdessä ja mitä se merkitsee ilmastolle.
Kaiken tämän on mahdollistanut seuraavien tahojen tuki: Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen akatemia, Ruotsin tiedeneuvosto (Svenska Vetenskapsrådet), FINMARI-infrastruktuuriverkosto, Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiö, Onni Talaan säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Koneen Säätiö, useat yksityiset lahjoittajat sekä yritysyhteistyö muun muassa Transmerin kanssa.
– Pyrimme nyt kehittämään koko sitä instrumentaatiota, joka vaaditaan kokonaiskuvan luomiseen – muun muassa ilmakehän aerosolimittauksia, joilla mitataan ilman pienhiukkasten kokoa ja koostumusta, Alf Norkko selvittää.
Tutkimus toteutetaan Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) sekä Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen ja ilmastotutkimuksen Bolin-keskuksen strategisena yhteistyönä.
Tulevaisuuden tutkimuskysymyksiä
Tavoitteena on luoda monista monimutkaisista prosesseista monitieteisen tutkimuksen avulla kokonaiskuva, jonka odotetaan ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen. Tutkijoita ja muuta henkilökuntaa rekrytoidaan eri puolilta maailmaa osallistumaan yhden aikamme suurimman eksistentiaalisen kysymyksen ratkaisemiseen.
– Tämä tutkimus tulee kattamaan vuosikymmeniä tai ainakin yli vuosikymmenen, Alf Norkko ennustaa.
Yksi jo rekrytoiduista on eteläafrikkalainen tutkimusteknikko Kurt Spence, joka on saapunut Suomeen työskentelemään tutkimuksessa tarvittavan laitteiston ylläpidon parissa. Miksi haluat osallistua tähän hankkeeseen?
– On jännittävä mahdollisuus saada olla mukana jossakin uudessa, ja uskon että taustani ja tekninen kokemukseni meri- ja ilmakehämittausten parissa auttavat olemaan hyödyksi CoastClimissä, Kurt Spence sanoo.
Nyt on otettu ensiaskeleet kohti kokonaisuuden entistä parempaa hahmottamista, jolla autetaan päätöksentekijöitä ymmärtämään merten merkitys ilmastonmuutoksessa. Miksi se on niin tärkeää?
– Emme tunne merten merkitystä ilmastopalapelissä samassa mitassa kuin esimerkiksi metsien merkityksen. Hypoteesimme on, että terveillä rannikkoekosysteemeillä on tärkeä tehtävä hiilinieluina, mutta toistaiseksi meillä ei ole laskennallista pohjaa tämän arvioimiseksi, Alf Norkko tiivistää.