Sana filosofia tarkoittaa kirjaimellisesti rakkautta, filia, viisautta, sofia, kohtaan.
Tässä merkityksessä Alexander Bargumia voi hyvin kustua filosofiksi, tiedon ja tieteen rakastajaksi. Hän on Helsingin yliopistosta valmistunut juristi ja perheyritys Algolin toimitusjohtaja.
Monialakonserni Algol lahjoitti syksyllä 2021 Helsingin yliopistolle 15 000 euroa osana valtion vastinrahakampanjaa. Lahjoitus on tarkoitettu yleisesti yliopiston toiminnan tueksi, joten sen turvin koulutetaan tulevaisuuden ongelmien ratkaisijoita kovaa tahtia muuttuvaan maailmaan.
Lahjoituksella yritys haluaakin omalta osaltaan olla mukana esimerkiksi varmistamassa koulutetun työvoiman riittävyys ja edistämässä tiedettä, sillä on aina mahdollista, että se edesauttaa myös yritystoimintaa tulevaisuudessa.
– Yritys toimii tietyssä toimintaympäristössä. Hyvä toimintaympäristö on yhteiskunta, jossa esimerkiksi oikeuslaitos ja hallinto toimivat moitteettomasti. Yhtä lailla toimintaympäristöä parantaa se, että maassa on korkeatasoista tutkimusta, Bargum sanoo.
Ennen kaikkea tieteelle lahjoittaminen oli kuitenkin toimitusjohtajan ja yrityksen arvojen mukaista.
– Yliopiston merkitys yhteiskunnassa on täysin ilmeinen. Ei maailma olisi kehittynyt mihinkään suuntaan, ei huonompaan eikä parempaan, ilman tiedettä ja tutkimusta. Niiden konkreettiset vaikutukset tulevat esiin joskus hitaammin ja joskus nopeammin, mutta joka tapauksessa meidän on uskottava siihen, että tieteen avulla rakennetaan myös jatkossa parempaa maailmaa, Bargum sanoo.
Oma polku löytyi oikeustieteellisestä
Yliopistolla on merkityksellinen rooli myös Alexander Bargumin henkilökohtaisessa elämässä. Hän opiskeli 1990-luvulla juristiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Se on paikka, jossa nuoren ylioppilaan tietomäärä ja ajattelu kehittyivät, mutta lisäksi yliopistoon meno tarjosi hänelle tärkeän mahdollisuuden kokeilla omia siipiä perheyrityksen ulkopuolella.
Vitsikkäästi tarinan voisi kertoa niin, että oikeustieteellinen tiedekunta pelasti hänet itsestään selvältä urapolulta.
– Päädyin opiskelemaan juridiikkaa osittain siksi, että molemmat vanhempani ovat opiskelleet kauppakorkeakoulussa.
Oikeustieteellisestä valmistumisen jälkeen Bargum teki kymmenen vuotta uraakin juristina ennen kuin hänestä tuli 2012 Algolin toimitusjohtaja.
– Koin, että ensin minun piti todistaa itselleni ja varmaan osittain muillekin, että pystyn luomaan omaa polkuani perheyrityksen ulkopuolella.
Vastaavalla tavalla yliopisto voi olla tärkeä oman identiteetin luomisen paikka esimerkiksi työväenluokkaisesta perheestä tulevalle opiskelijalle.
Juristin koulutuksesta on etua edelleen tänä päivänä toimitusjohtajan työssä, Bargum kertoo.
Juridiikan alalla ongelmia ratkotaan tietyn sisäisen logiikan mukaan, kuten toki jokaisella tieteenalalla. Tavat itsessään vaihtelevat ja ovat esimerkiksi kirjallisuustieteessä hyvinkin erilaiset kuin oikeustieteessä, mutta pohjimmiltaan sekä juristin että kirjallisuudentutkijan työssä on kyse ongelmien ratkaisusta.
– Juristi harjaantuu siis jo opintojen aikana miettimään, mikä on oikea ratkaisu eri tilanteisiin. En enää työskentele juridiikan alalla, mutta siellä oppimaani ajattelutapaa hyödynnän edelleen. Oikeuden tuomarilla on ratkaisupakko, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei voi todeta, ettei kiistaan vain löytynyt ratkaisua.
Ratkaisupakko on myös yritysjohtajalla, joka ei voi nostaa käsiään ilmaan pulmien edessä.