Vararehtori Kai Nordlund on erittäin iloinen, että yliopisto on onnistunut keräämään yhteensä 2 miljoonan euron edestä lahjoituksia.
Kaikki lahjoitukset tulivat valtion vastinrahaohjelman puitteissa luonnontieteiden koulutusalalle. Yliopisto on nyt päättänyt perustaa lahjoitusvaroilla uuden ruotsinkielisen tekoälyn professuurin.
– Kesti melkein kolme vuotta päästä tähän pisteeseen, jossa olemme tänään. Kaikki alkoi siitä, että selvitimme koulujen tarpeita ja kiinnostusta sekä keskustelimme pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajien kanssa, Nordlund kertoo.
Lahjoituksista Svenska kulturfondenin on suurin, mutta Magnus Ehrnroothin säätiön 400 000 euron lahjoitus oli tärkeä erityisestä syystä.
- Se oli yksi viimeisistä ja ratkaisevista lahjoituksista, joten olemme siitä erityisen iloisia, Nordlund sanoo.
Magnus Ehrnroothin säätiö on keskittynyt tukemaan luonnontieteitä. Säätiön perustaja fil. tr. Magnus Ehrnrooth oli erityisen kiinnostunut matematiikasta.
- Katsoimme tämän tarkoituksen sopivan erityisen hyvin säätiön profiiliin. Yliopiston panostus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin, sanoo säätiön puheenjohtaja Mikael Swanljung.
Opetusta ruotsiksi
Magnus Ehrnroothin säätiö päättää vuosittaisesta tuoton jaosta vuonna 1838 perustetun Suomen Tiedeseuran (Finska Vetenskaps-Societeten) arvioinnin ja esityksen pohjalta. Seuran tehtävänä on toimia rajat ylittävän tieteellisen keskustelun puolesta muun muassa rahoittamalla korkealaatuista tutkimusta.
- Teimme aloitteen luonnontieteiden tukemiseksi Helsingin yliopistossa ja olemme erittäin iloisia, että Magnus Ehrnroothin säätiö suhtautui ehdotukseen niin myönteisesti. Tekoälyn ruotsinkielinen professuuri on seuralle erittäin merkittävä, sanoo Suomen Tiedeseuran pysyvä sihteeri, professori Mats Gyllenberg.
Magnus Ehrnroothin säätiö tukee myös luonnontieteiden opetusta toisen asteen peruskoulutuksissa. Tulevalla professuurilla tuleekin olemaan tärkeä rooli opettajien koulutuksessa.
– Se vahvisti kiinnostusta tähän, Mikael Swanljung sanoo.
Lyhyellä tähtäimellä professuurista hyötyy erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ruotsinkielinen opetus - tällä hetkellä ruotsinkielistä tietojenkäsittelytieteen opetusta ei juurikaan ole.
- Pidemmällä aikavälillä hyötyvät koko ruotsinkielinen yhteisö ja koulumaailma. Varsinkin kun tekoäly tulee osaksi opettajien koulutusta. Tulevaisuudessa kouluilla on siis parempia työkaluja opetuksen tueksi, Kai Nordlund sanoo.
Koko yhteiskunta hyötyy
Panostukset tekoälyyn ovat tärkeitä, koska tekoälystä on tullut niin keskeinen osa jokapäiväistä elämää, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja Google-hauissa.
- On tärkeää ymmärtää, että vain tietyntyyppisellä tiedolla voi saada vääristyneen maailmankuvan. Algoritmit vaikuttavat siihen, miten näet maailman, Kai Nordlund sanoo.
Uusi professuuri perustetaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan yliopiston Kumpulan kampukselle. Painopisteenä on yhteiskuntaan liittyvä tekoäly.
Tulevan professorin on tarkoitus opettaa tietojenkäsittelytieteen perusteita yliopiston opettajankoulutusohjelmien opiskelijoille. Tällä vastataan paremmin koulujen uuteen opetussuunnitelmaan, joka sisältää ohjelmoinnin perusopetuksen ja muun tietokoneopetuksen korkeammalla tasolla.
Magnus Ehrnroothin säätiö toivoo, että yliopiston panostus professuuriin vahvistaa Helsingin yliopiston profiilia tietojenkäsittelytieteen ja matemaattisen tekoälyn alalla.
- Professuuri edistää tiedon lisäämistä ja välittämistä tulevalle opettajakunnalle. Pitkällä aikavälillä koko suomalainen yhteiskunta hyötyy. Uskomme, että perustajamme olisi ollut erittäin tyytyväinen, Mikael Swanljung sanoo.
Muut lahjoittajat ovat Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiö, Stiftelsen Tre Smeder ja Lisi Wahlin säätiö.