Sigrid Juséliuksen Säätiö lahjoittaa 700 000 euroa Helsingin yliopistolle
Lääketieteen ja farmasian koulutusalalle kohdennetun Sigrid Juséliuksen Säätiön suurlahjoituksen merkittävyys korostuu entisestään valtion vastinrahaohjelman myötä. Parhaimmillaan lahjoitus lähes tuplaantuu.

– Tämä on erittäin merkittävä lahjoitus. Merkittävää on myös, että valtiolta tulee vielä vastinrahaa, lääketieteellisen tiedekunnan uusi dekaani, neurologian professori Anne Remes sanoo.

Sigrid Juséliuksen Säätiö rahoittaa tänä vuonna lääketieteellistä tutkimusta yhteensä 32,2 miljoonalla eurolla. Tästä summasta 30 miljoonaa on tutkimusrahoitusta tutkijoille ja tutkimusryhmille ja 2,2 miljoonaa lahjoituksia suomalaisille yliopistoille. Helsingin yliopiston osuus lahjoituksista on 700 000 euroa.

– Valtion ja Suomen akatemian vähentäessä tutkijoiden tukemista on hienoa, että yksityiset voivat edes osittain täyttää sitä kuoppaa, Sigrid Juséliuksen Säätiön toimitusjohtaja Jussi Laitinen sanoo.

Säätiön tavoitteena on jakaa vuosittain noin 20 miljoonaa euroa lääketieteen perustutkimukseen, tänä vuonna varoja jaetaan 10 miljoonaa euroa enemmän.

– Sijoitusmielessä säätiöllä oli fantastinen vuosi viime vuonna. Siksi pystyimme tukemaan tutkimusta enemmän kuin normaalisti, Laitinen sanoo.

Vapaasti käytettävää rahaa

Lääketieteellisen tiedekunnan entinen dekaani, professori Risto Renkonen tuntee säätiön ja yliopiston yhteistyön hyvin. Renkosen mielestä kyseessä on valtavan merkittävä lahjoitus: lahjoitus on rahallisesti suuri ja lisäksi sen käyttö on yliopiston päätettävissä.

– Säätiön päätös kohdentaa lahjoitus vastinrahaohjelman puitteissa lääketieteen ja farmasian koulutusalan tueksi mahdollistaa sen, että yliopisto voi vapaasti harkita sitä, mihin lahjoitusvaroja ja niihin perustuvan vastinrahan tuottoa eniten tarvitaan, Renkonen kiittää.

Helsingin yliopisto on saanut suuria lahjoituksia Sigrid Juséliuksen Säätiöltä myös aikaisempien valtion vastinrahaohjelmien puitteissa. Säätiö on tutkimuksen pitkäjänteisenä tukijana tärkeä toimija, ja sille on tärkeää tukea elävää, kehittyvää ja innovoivaa lääketieteen tutkimusta Suomessa.

– Suomalaiset huippututkijat eivät kuitenkaan pysty elämään ja toimimaan pelkästään Juséliuksen tuilla. Olemme merkittävä tukija, mutta emme missään nimessä ainoa, Jussi Laitinen muistuttaa.

Huippututkimusta vahvistamaan

Uusin lahjoitus on niin tuore, että Helsingin yliopisto ei ole vielä päättänyt, miten varat käytetään. Lahjoitus voidaan käyttää esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen tai materiaalihankintoihin.

– Näkisin, että lahjoitus kannattaa käyttää vahvistamaan huippututkimusta – tämän suuruisella rahoituksella voidaan saada jotain merkittävää aikaan. Pitkällä aikavälillä hyöty palautuu koko yhteiskunnan terveyden edistämiseen, Anne Remes sanoo.

Risto Renkosen mielestä on tärkeää, ettei tutkimukseen suunnattua rahoitusta myönnetä pelkästään apurahojen muodossa jo suunnitelluille tutkimusprojekteille.

– Lahjoituksilla yliopisto voi tehdä myös aivan uusia avauksia – esimerkiksi perustaa kokonaan uuden professuurin lahjoitusvaroilla, Renkonen pohtii.

Tutkimus johtaa entistä parempaan hoitoon

Helsingin yliopiston 11 tiedekunnassa työskentelee noin 500 professoria, joista 130 – joka neljäs – työskentelee lääketieteellisessä tiedekunnassa.

–  Tiedekunnan professoreista 30 työtä rahoitetaan osittain yliopiston saamista lahjoitusvaroista. Tämä kuvastaa sitä, miten tärkeäksi lahjoituskulttuuri on meilläkin noussut, Renkonen sanoo.

Vastinrahaohjelman myötä lahjoitetut varat voivat jopa tuplaantua, joten valtiolla on tärkeä rooli.

– Vastinrahaohjelman antama lisäkerroin tarkoittaa sitä, että lahjoittaja saa omaisuudelleen lisätuottoa ohjaamalla tuen juuri tutkimuksen ja opetuksen hyväksi. Korkea tuottoprosentti on säätiöillekin kiinnostava, pohtii Renkonen.

Sigrid Juséliuksen Säätiön lahjoituksen tarkemmasta käytöstä päätetään yliopistolla pian. Lahjoituksen vaikuttavuus on varmaa.

– Lahjoitusvarat käytetään tavalla tai toisella kehittämään uutta diagnostiikka ja parantamaan potilaiden hoitoa entisestään. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa, Risto Renkonen sanoo.

Valtion vastinrahaohjelma 20202022

Valtio pääomittaa yliopistoja vuosina 2020–2022. Yliopistoille osoitetaan pääomaa tutkimuksen vaikuttavuuden kriteerien perusteella 33 miljoonaa syksyllä 2020 ja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 miljoonalla syksyllä 2022. Vastinraha lisää lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle kauden sääntöjen puitteissa lahjoitetulle eurolle. Lisätietoja Helsingin yliopiston sivuilla.

Sigrid Juséliuksen Säätiö

Sigrid Juséliuksen Säätiö on Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. Sen tarkoitus on tukea ja edistää lääketieteellistä tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on ihmiskunnalle suurta tuhoa tuottavien tautien vastustaminen. Säätiön perusti F. A. Jusélius vuonna 1930 keuhkotuberkuloosiin 11-vuotiaana menehtyneen Sigrid-tyttärensä muistoksi.

Säätiö rahoittaa vuosittain Helsingin yliopiston tutkijoita merkittävillä tutkimusapurahoilla. Helsingin yliopistossa toimii myös säätiön kansallisen kilpailun kautta rahoitettuja säätiön nimikkoprofessoreja. Verkkouutisestamme voit lukea lisää säätiön vuoden 2017 lahjoituksesta Helsingin yliopistolle. Aiempi lahjoitus on osa yliopiston 375-Tulevaisuusrahaston kokonaisuutta, ja yliopisto on päättänyt käyttää sen tuottoa lääketieteellisessä tiedekunnassa toimivien nuorten kliinikkotutkijoiden työn tukemiseen. Tutustu säätiön tiedotteeseen vuoden 2022 rahoitus- ja lahjoituspäätöksistä säätiön sivuilla.

Lisätietoja