Suomen ja koko ihmiskunnan kohtalonkysymykset ratkaistaan tieteellä, tutkimuksella ja yhteistyöllä. Niillä luodaan myös toivoa. Toivo on paitsi yksilölle myös yhteiskunnalle voimavara – se on uskoa siihen, että tulevaisuudelta voi odottaa hyvää ja että asiat voivat muuttua paremmiksi. Se on toimintakyvyn edellytys.
Investointi tieteeseen ja tutkimukseen on arvovalinta. Säätiöt ovat toimineet edelläkävijöinä tukemalla uusia ja rohkeita avauksia sekä luomalla tutkijoille mahdollisuuksia kokeilla ja syventyä ajatteluun. Lahjoitusten ansiosta voimme tehdä uraauurtavia läpimurtoja, edistää hyvinvointia ja ratkaista globaaleja haasteita – niin nyt kuin tulevinakin vuosikymmeninä.
Yliopisto ja sen tutkijayhteisö tarjoavat säätiöille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vuorovaikuttamiseen tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, joihin ne ovat investoineet. Monialaisen tutkimuksen resurssit avaavat ovia uudenlaiseen toimintaan, kumppanuuksiin sekä tutkimuksen synnyttämiin innovaatioihin, minkä myötä tieto ja ymmärrys lisääntyvät yhteiskunnassa.
Säätiöt mahdollistavat uusia tutkimusavauksia Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopiston Tvärminnen asemalla toimii tutkimussukellusakatemia, joka kouluttaa tutkimussukeltajia esimerkiksi nyt sulavien polaarialueiden tutkijoiksi. Tutkimussukellusakatemia sai Weisell-säätiöltä kesällä suuren lahjoituksen toimintansa kehittämiseen ja uusien koulutusten järjestämiseen. Helsingin yliopisto perusti Hangossa toimivaan Tvärminneen tutkimussukelluksen koulutukseen keskittyvän akatemian lahjoitusvaroin vuonna 2021.
Joni Lindbohm johtaa apulaisprofessorina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sosiaalisten ja terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelmaa, jossa tavoitteena on päästä perille väestötason sosiaalisista ja terveydellisistä eroista ja myös kehittää tapoja puuttua niihin. Tutkimusohjelman takana on yhteistyö Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön kanssa sekä säätiön suurlahjoitus.
Apulaisprofessori Linda Mannila hoitaa Helsingin yliopiston ensimmäistä ruotsinkielistä tietojenkäsittelytieteen professuuria. Se on lahjoitusprofessuuri, joka perustuu luonnontieteisiin kohdennettuihin seitsemän ruotsinkielisen säätiön lahjoituksiin. Tarkoitus on keskittyä erityisesti tekoälyn yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Tuore audiovisuaalisen kulttuurin professori Ilona Hongisto lähestyy audiovisuaalista kulttuuria taiteen näkökulmasta. Uuden professuurin puitteissa tehdään audiovisuaalisen kulttuurin tutkimusta ja kehitetään elokuva- ja televisiotutkimuksen tieteenalaa. Tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uutta tietoa esimerkiksi elokuvallisen kulttuuriperinnön roolista kansallisen muistin rakentumisessa tai vaikkapa tekoälyn vaikutuksesta audiovisuaalisiin kerrontakeinoihin. Koneen Säätiö teki lahjoituksen humanistiselle koulutusalalle, ja Helsingin yliopisto päätti käyttää lahjoituksen taiteiden tutkimuksen vahvistamiseksi.
Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi tutkii Venäjän levittämiä disinformaatiotarinoita ja kasvattaa seuraavaa tutkijapolvea. Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuri perustettiin lahjoitusten tuella ja on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Oma, kansallinen tutkimus aiheesta on tärkeää. Pelkän kansainvälisen tutkimuksen varassa kukaan ei pohtisi, mitä jokin teema tai ilmiö tarkoittaa meille Suomessa.