– Olemme erittäin iloisia, että Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö halusi tehdä meille näin merkittävän lahjoituksen, kertoo maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaanina vuodenvaihteessa aloittava Mari Sandell.
Uusi professuuri auttaa löytämään ratkaisuja isoon globaaliin ongelmaan: sydän- ja verisuonitaudit ovat tällä hetkellä
– Meillä on pitkät tutkimusperinteet ruoan terveysvaikutuksista, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, Sandell sanoo.
Helsingin yliopisto tarjoaa tehtävälle ihanteellisen kodin
Viikin kampus tunnetaan vahvasta ruokasektorin tutkimuksesta, ja se on tiiviisti verkostoitunut Suomen elintarvikeyhteisön kanssa. Kampukselle on perustettu esimerkiksi innovatiivinen
Arjessa näkyy myös monitieteisyys: ravitsemustieteilijät yhdistävät voimansa esimerkiksi lääke-, käyttäytymis-, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden tutkijoiden kanssa muun muassa EU- ja akatemiahankkeissa. Tämä on iso etu ajatellen uuden professuurin painopisteitä.
– Viikissä tutkitaan, miten ravinto vaikuttaa paitsi kansanterveyteen myös ihmisen elimistöön. Tutkijamme ovat saaneet myös useita palkintoja, Sandell kertoo.
– Helsingin yliopisto on erinomainen ympäristö tämän professuurin sijoittamiselle. Lahjoitusvarojen suuntaamisella professuuriin tavoitellaan niin tieteellistä kuin yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön asiamies Ingmar Wester toteaa.
Professorin rekrytointia on jo ryhdytty valmistelemaan. Sandellin mukaan sopiva henkilö voi löytyä yhtä hyvin kotimaasta kuin kansainvälisiltä kentiltä. Toiveena on kiinnittää tehtävään monipuolinen ja hyvin verkostoitunut osaaja, joka tuntee niin ravitsemuksen kuin sydänterveyden teemat.
– Professori voisi aloittaa työnsä loppuvuodesta 2026, Sandell arvioi.
Professuuri rikastuttaa Viikin kampuksen osaamista
Mihin kysymyksiin uusi professori sitten perehtyy? Hän voi selvittää vaikkapa, minkälainen rooli eri ruokavalioilla ja bioaktiivisilla elintarvikkeilla on sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä – ja arvioida uusien ruokainnovaatioiden vaikutuksia terveyteen.
Toisaalta professori voi tarkastella myös sairauksien mekanismeihin liittyviä kysymyksiä, kuten ravitsemuksen roolia aineenvaihdunnassa tai insuliiniresistenssissä. Lisäksi hän voi edistää kansanterveyttä ja tutkimustulosten soveltamista ihmisten arkeen esimerkiksi kokeellisissa tutkimusasetelmissa.
Sandellin mukaan tehtävään rekrytoidaan henkilö, joka täydentää sopivasti Viikin kampuksen kolmen nykyisen ravitsemustieteen professorin osaamista.
–Tarkoitus on, että professuuri ei mene päällekkäin olemassa olevan tutkimuksen kanssa vaan tuo siihen uuden näkökulman.
Uusi professori rikastuttaa myös opiskelijoiden arkea. Hän osallistuu esimerkiksi ravitsemustieteen maisteriohjelman opetukseen ja voi tuoda hyviä näkökulmia myös valmisteilla olevaan ruokaviennin ja gastronomian ohjelmaan.
– On olennaisen tärkeää, että ihmisille tarjolla oleva ruoka tukee terveyttä ja hyvinvointia, Sandell sanoo.
Tutkimuksen hyödyt säteilevät koko yhteiskuntaan
Professuurin odotetaan paitsi tuottavan huippututkimusta myös vauhdittavan innovointia ja tukevan koko Suomen ja Euroopan kilpailukykyä. Toiveissa on, että Viikissä syntyy jatkossa yhä enemmän keksintöjä – olivatpa ne sitten yksittäisiä ruokaa mullistavia molekyylejä tai vaikkapa sydänterveyttä tukevia palveluja.
– Kun ollaan aivan ihmisten arjen ytimessä, niin tässä on monenlaisia mahdollisuuksia innovaatioihin, Sandell kiteyttää.
Professorin tuottama tieto hyödyttää kaikkia kansalaisia ja ruoka-alan sidosryhmiä, sillä se kartuttaa ymmärrystä ruoan roolista hyvinvoinnissa. Uudella tehtävällä tavoitellaankin laajaa vaikuttavuutta paitsi tieteen kentillä myös jokapäiväisessä elämässä.
– Tämä teema ei rajoitu tietyn ikäisiin ihmisiin, vaan kattaa koko yhteiskunnan vauvasta vaariin.