(Haastattelu on julkaistu Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat 2014-2015 -vuosikirjassa)
Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro sai huomata 1970-luvulla, ettei nuoren lääketieteen tutkijan ura aina takaa tasaista toimeentuloa. Hän väitteli vuonna 1978 kallon kasvusta ja luuston kasvuhäiriöistä Helsingin yliopistossa, mutta oli jo ennen sitä perustanut Turkuun yksityisen Lääkäriasema Pulssin.
– Perustin yrityksen havaittuani, ettei tutkijantyöllä helposti elä saati elätä perhettään. Sittemmin jouduin lopettamaan tutkijanurani, kun rahoitusta ei löytynyt Texasia lähempää. Niin kauas en halunnut lähteä, Sakari Alhopuro kertoo.
Yhteistä hyvää yrityskaupalla
Aluksi yrityksessä toimi kaksi lääkäriä ja yksi vastaanottoapulainen. Kun Alhopuro vuonna 2011 myi Lääkäriasema Pulssin 38 toimintavuoden jälkeen, siitä oli kasvanut Suomen suurin yksityisessä omistuksessa oleva lääkäriasema ja sairaala. Töissä oli 250 lääkäriä ja 300 muuta työntekijää. Tärkein syy myymiseen oli, ettei yksikään Alhopuron lapsista ollut kiinnostunut jatkamaan yrityksen johdossa.
– Ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin myydä.
Alhopurolle kertyi kaupasta perusvarallisuutta enemmän kuin hän tai hänen perheenjäsenensä tarvitsivat. Heräsi kysymys, mitä sillä kaikella rahalla oikein tekisi.
– Mistä onnellisuus syntyy? Ei ainakaan siitä, että ensin haalii itselleen rahaa ja sitten kuluttaa sitä. En ole koskaan ollut kiinnostunut Lamborghineista tai muista nopeista autoista, Alhopuro sanoo.
– Jos varallisuutta kertyy, sille on tuhlaamista parempaakin käyttöä. Sillä voi hyödyttää yhteiskuntaa.
Tätä aihetta Alhopuro oli pohdiskellut muun muassa pitkäaikaisen ja läheisen ystävänsä, ministeri Aatos Erkon kanssa.
– Aatos näki, että Suomi on ollut hänelle hyvä maa yrittää. Siksi hän sanoi haluavansa kuolemansakin jälkeen tukea sellaista toimintaa, josta olisi hyötyä Suomen kansalle. Tähän nojaten hän perusti Jane ja Aatos Erkon säätiön. Ystävänsä säätiön hallituksessa viime kesään saakka toimineen Alhopuron oma unelma on perustaa säätiö tai rahasto tukemaan lääketieteellistä tutkimusta.
– Tiedän varsin hyvin, että tärkeitä tutkimuskohteita on tukuittain, jos niille vain löytyy rahoitusta.
LÄÄKÄREIDEN TALOUSOSAAMISESSA ON PARANNETTAVAA
Alhopuro on harrastanut hyväntekeväisyyttä pitkin yrittäjäntaivaltaan. Pulssin myynnin jälkeen hän on tehnyt pienempien lahjoitusten ohella kaksi suurlahjoitusta Turun ja Helsingin yliopistoille. Turkuun hän lahjoitti Suomen ensimmäisen täysipäiväisen terveystaloustieteen professuurin. Helsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahastoon Alhopuro lahjoitti puoli miljoonaa euroa lääketieteiden ja farmasian koulutusalalle.
– Tieteelle lahjoittaminen palvelee suomalaista yhteiskuntaa ja jälkipolvia erinomaisen hyvin. Itse haluan tukea etenkin terveydenhoitosektorimme talousosaamisen kehittymistä, Alhopuro kertoo.
– Suurin osa verovaroistamme kuluu sosiaali- ja terveysmenoihin. Alalle suuntautuvat ihmiset saavat maassamme erittäin hyvän koulutuksen terveydenhoidossa, mutta entä talousosaaminen? Siihen ei satsata tarpeeksi.
– Monet lääkärit nousevat urallaan asemiin, joissa tekevät suuria päätöksiä merkittävien varojen käytöstä. On selvää, että tulevaisuudessa Suomen terveydenhuollossa on saatava aikaan vähemmällä rahalla enemmän ja laadukkaampaa jälkeä, Alhopuro painottaa.
UNELMANA UUSI TUTKIMUSALA
Alhopuro teki lahjoituksen Helsingin yliopistolle yliopiston juhlavuoden varainhankintakampanjan 375-Tulevaisuusrahastoon lääketieteiden ja farmasian koulutusalan tueksi. Yliopistolla on vapaat kädet käyttää varat parhaan näkemyksensä mukaan koulutusalan kehittämiseksi. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen jakaa Alhopuron ajatukset. Terveydenhuollon tuotantotalouteen kannattaisi panostaa nykyistä laajemmin ja yhteistyössä myös Aalto-yliopiston kanssa.
– Alan kehittämiseksi tarvitaan myös uusi professuuri. Tämän professorin tehtävänä olisi kehittää ja tutkia terveydenhoidon prosesseja ja tuotantoketjuja. Sanalla sanoen tutkia, miten tätä sektoria voisi hoitaa nykyistä taloudellisemmin. Samalla tietenkin lääkäriopiskelijoille opetettaisiin terveystaloustieteen perusteet, avaa Renkonen lääketieteen tutkimuksen tarpeita.