Raha voi ratkaista – tutkimuksen rahoitus näkyy tehokkaampina syöpähoitoina

Tutkimukseen perustuvan hoidon ansiosta jo kaksi kolmasosaa syöpään sairastuvista paranee. Pitkäjänteinen tutkimus maksaa.

Kaksikymmentä miljoonaa euroa. Sen verran Meilahdessa käytetään vuosittain syöpätutkimukseen. Pelkästään Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa eri syöpiä tutkii yli 35 professoria tutkimusryhmineen. Se tarkoittaa yhteensä satoja tutkijoita, joiden osaaminen on myös opiskelijoiden käytössä.

Syöpätutkimukselle on valtava tarve: yli kolmasosa ihmisistä saa jossakin elämän vaiheessa syöpädiagnoosin.

– Tulevaisuudessa syöpäpotilaiden määrä kasvaa entisestään, kun ihmiset elävät entistä vanhemmiksi, toteaa lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.

Tavoitteena yksilöllinen hoito nopeasti

Syöpätutkimus on yksi nopeimmin kehittyvä lääketieteellisen hoidon ja diagnostiikan alue. Nykyään esimerkiksi tiedetään, että syöpäkasvaimet ovat yksilöllisiä. Hoidossa keskeistä on solujen toiminnan ymmärtämiseen perustuva yksilöllisen lääketieteen kehittyminen. Yksilöllisen hoidon ansiosta lähes kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee.

Tavoitteena on mahdollisimman lyhyt matka laboratoriosta potilaan hoitoon. Esimerkiksi jatkuvasti kehittyvän lääkeaineseulonnan avulla voidaan yhä useammin löytää yksittäiselle potilaalle juuri hänen syöpäänsä tehoava lääkeyhdistelmä.

– Tutkimukseen perustuvan entistä yksilöllisemmän hoidon ansiosta moni syöpäpotilas parantuu täysin. Kymmenen vuotta sitten tämä ei välttämättä ollut vielä mahdollista, sanoo Renkonen.

Suomen tapa tutkia ja hoitaa on poikkeuksellinen

Syöpätutkimuksen perinteet Helsingissä ovat pitkät. Syöpää on tutkittu ainakin sata vuotta, vaikka menetelmät ovat matkan varrella muuttuneet.

Tutkimusta ja hoitoja vie eteenpäin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) poikkeuksellinen yhteistyö. Monet professoreista toimivat tutkimustyön lisäksi lääkäreinä HUS Syöpäkeskuksessa ja muissa HUS-sairaaloissa.

– Meillä on kattava julkinen terveydenhoito, ja käytännössä lähes kaikki Suomen syöpäpotilaat hoidetaan yliopistollisissa sairaaloissa, HUS Syöpäkeskuksessa 25 000 potilasta vuodessa. Suomalainen tapa toimia on poikkeuksellinen: näin tiivistä yhteistyötä, jossa tutkimusta tekevillä yliopistosairaaloilla on kaikki tieto potilaista, ei tehdä oikeastaan missään muualla maailmassa, Renkonen sanoo.

– Toimintamme laajuudesta kertoo se, että Helsingissä potilasmäärät ovat samaa kokoluokkaa kuin Berliinin ja Pariisin suurimmissa sairaaloissa, ja lähes puolet koko Suomen lääketieteen tutkimuksesta tehdään meillä, hän jatkaa.

Palkitut tutkijat ja biopankki houkuttelevat Helsinkiin

Helsingin yliopistossa tutkimusryhmiä vetävät tunnetut ja palkitut tutkijat, jotka houkuttelevat myös lupaavia kansainvälisiä tutkijoita. Monille heistä tärkeä valintaperuste on myös se, että Suomessa käytössä ovat tutkimusta helpottavat sähköiset potilasaineistot ja että yliopistollisen sairaalan infrastruktuuri toimii: tutkimuslaitteet ovat maailman huippua ja työ on organisoitu toimivasti.

– Suomalaiset potilaat ovat myös erittäin tutkimusmyönteisiä, joten yhteistyötä tutkijoiden ja sairaalan välillä on helppo tehdä, Renkonen sanoo.

Täällä syöpätutkimusta auttaa sekin, että suomalaisten geeniperimä tunnetaan hyvin ja näytteitä voidaan säilyttää biopankeissa.

– Suomessa on lääketieteen näkökulmasta edistyksellinen biopankkilaki, jonka ansiota yhdellä potilaalta saatavalla luvalla voidaan tehdä monia tutkimuksia. Tavoitteemme on kerätä suuri potilasnäytepankki, josta tutkijat saavat helposti suuren määrän aineistoa analysoitavakseen, Risto Renkonen kertoo.

Yllättäen tutkimukselle on etua myös suomalaisesta, jopa 1600-luvun kirkonkirjoihin ulottuvasta väestörekisteristä, jonka avulla saadaan tietoja ihmisten kuolinsyistä ja suvuittain esiintyvistä tautiperimistä.

– Uusinta tietotekniikkaa hyödyntävien laskennallisten menetelmien monitieteinen osaaminen on tietysti nykyisessä huippututkimuksessa aivan keskeistä, Renkonen sanoo.

Laskennallisten menetelmien avulla tutkijat voivat nykyään selvittää esimerkiksi syöpäalttiuden perinnöllisiä tekijöitä ja siirtää molekyylitason tutkimustuloksia yhä paremmin ja nopeammin kliiniseen hoitoon. Menetelmien tehokas käyttö voi laskea tarvittavien potilaskokeiden määrän murto-osaan nykyisestä.

Syöpätutkimusta voi tukea

Riittävä rahoitus takaa tutkijoille mahdollisuuden keskittyä pitkäjänteisesti tutkimuksen tekemiseen. Syöpätutkimuksessa tarvitaan rahaa tutkijoiden palkkaamisen lisäksi esimerkiksi lääkeaineanalyysien tekemisiin ja vaikkapa palvelintilan hankkimiseen, jotta tutkimustulokset voidaan analysoida ja potilaiden hoito suunnitella niiden pohjalta.

Tällä hetkellä kaikkia syöpänäytteitä ei esimerkiksi ole mahdollista tutkia yksilöllisissä lääkeaineherkkyystesteissä ennen täsmällisen hoitopäätöksen tekemistä potilaalle. Merkittävillä lisäinvestoinneilla tämä olisi mahdollista. Raha antaa vauhtia myös potilaiden mahdollisuuksiin osallistua kliinisen vaiheen syöpälääkekokeisiin, joissa saadaan tietoa siitä, miten eri potilaat reagoivat yksilöllisesti uusiin lääkkeisiin.

Syöpätutkimusta rahoitetaan yliopiston perusrahoituksesta ja tutkimusryhmien saamalla tutkimusrahoituksella vaikkapa Suomen Akatemialta ja Euroopan unionilta. Tutkimusta tehdään myös säätiöiden lahjoituksilla ja apurahoilla. Lääketieteellinen tiedekunta hakee rahoitusta tutkimukselle aiempaa enemmän myös yritys- ja kumppanuusyhteistyöstä. Sen lisäksi kuka tahansa voi tukea tutkimusta lahjoituksin.

Helsinkiin kannattaa sijoittaa, sillä pääkaupunkiseudulla on kansainvälisesti kiinnostavaa lääketieteen osaamista yliopiston lisäksi myös yrityksissä.

– Tutkijamme keskittyvät työssään esimerkiksi siihen, miten syöpäsolujen verisuonten kasvamista voidaan estää: ilman verisuonia kasvain ei pysty kasvamaan. Uutta on myös elimistön muokatun immuunipuolustusjärjestelmän valjastaminen syöpähoitoihin, Risto Renkonen sanoo.

Uusia mahdollisuuksia antaa myös nanolääketiede. Sen avulla syöpälääkkeet saadaan kuljetettua kohdennetusti ja tarkasti syöpäsoluun siten, että hoitojen sivuvaikutukset terveelle elimistölle vähenevät oleellisesti.

–Mitä enemmän tiedämme syövästä, sitä paremmin voimme hoitaa ihmisiä, Renkonen sanoo.

Helsingin yliopisto kutsuu syöpätutkimuksesta kiinnostuneet tukemaan tutkimusta ja sen nopeasti potilashoitoon siirtyviä sovellutuksia. Syöpätutkimus on yksi Ajattelun voimalla maailman parhaaksi -varainhankintakampanjan kärkiteemoista. Lahjoita nyt.