Kevät 2024 oli jännittävää aikaa – kaikille, jotka seurasivat yritysvastuudirektiivin etenemistä Euroopan unionin käsittelyssä. Näin toteaa asianajaja ja ESG-osakas Anna Kuusniemi-Laine asianajotoimisto Castrén & Snellmannista.
ESG tarkoittaa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Se on lyhenne englannin sanoista environmental, social ja governance.
Yritysvastuudirektiivi muun muassa panee suuryritykset tunnistamaan ja vähentämään kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia paitsi omassa toiminnassaan myös arvoketjussaan. Yritysvastuudirektiivi myös velvoittaa suuryritykset varmistamaan, että niiden strategia ja toiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Kyseinen direktiivi on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Kuusniemi-Laineelle se on henkilökohtainen suosikkiesimerkki yritystoimintaa mullistavasta sääntelystä.
- Lähtökohtana on siis se, että isot yritykset eivät enää voi olla piittaamatta oman toimintansa negatiivisista ulkoisvaikutuksista. Ne täytyy ottaa omassa toiminnassa huomioon, ja niitä pitää pyrkiä minimoimaan, Kuusniemi-Laine sanoo.
Suomessa voi olla helppoa sulkea silmät ja ajatella, että täällä meillä on kaikki mallikkaasti vaikkapa ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen.
- Suomessakin on viime aikoina paljastunut ongelmia.
Ura EU-oikeudellisten kysymysten parissa
Kuusniemi-Laine on tehnyt uransa EU-juridiikan parissa. Nykyisin hän toimii erityisesti kestävyys- ja vastuullisuuskysymysten parissa.
Hänellä oli ratkaiseva rooli myös Castrén & Snellmannin taannoisessa lahjoituksessa: asianajotoimisto teki vuonna 2023 Helsingin yliopistolle merkittävän lahjoituksen kestävyysoikeuden professuurin perustamista varten.
- Yritykset joutuvat koko ajan enemmän ja enemmän kantamaan vastuuta toimintansa kielteisistä vaikutuksista, olipa kyse ympäristö-, ilmasto- tai ihmisoikeusvaikutuksia. Käytännön työssä olemme huomanneet, että juristien sääntelyyn liittyvälle osaamiselle on huutava tarve.
Osaamisen turvaamiseksi tarvitaan koulutusta. Kestävyysoikeus on suhteellisen uusi ala moneen muuhun oikeudenalaan verrattuna. Se ratkoo markkinoiden tai ihmisten toiminnan tuottamia ekologisia ongelmia tai ihmisoikeusrikkomuksia – eli hallinnoi samaa alaa, johon yritysvastuudirektiivi sanelee omat sääntönsä yrityksille.
- Ideaalimaailmassa yliopistojen budjettirahoitus turvaisi ajantasaisen opetuksen. Mutta kehitys tällä alueella on ollut niin nopeaa, että perinteiset rahoitusrakenteet eivät ole pysyneet ajan tasalla, ja siksi tarvitaan lisäksi meitä yksityisiä rahoittajia.
Mikä on juristien rooli kestävyysmurroksessa, jota yhteiskunnat käyvät nyt läpi? Kun maailma muuttuu, juristien osaamisen pitää kehittyä sen mukana.
- Joskus on ehkä ajateltu niin, että juristit löytävät ongelmia ja hidastavat erilaisia kehityskulkuja. Itse ajattelen niin, että osaava juristi voi kiihdyttää myönteisiä muutoksia. Tällainen rooli vaatii kuitenkin syvällistä osaamista.
Maailma on muuttunut ennenkin
Kuusniemi-Laine on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumni. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 1994 keskelle lamaa.
- Sain yliopistosta hyvät eväät. Siihenkin aikaan Suomi eli murroskohtaa, jollaista elämme nytkin kestävyysmurroksen ja sen edellyttämän sääntelyn vuoksi. Silloin murros oli Suomen EU-jäsenyys ja sitä seurannut sääntely.
Kuusniemi-Laineen valmistumisen jälkeisenä vuonna 1995 Suomi liittyi EU:hun. Tuore oikeustieteen maisteri lähti Amsterdamiin suorittamaan jatkotutkinnon EU-oikeudesta.
- Maailma, ja samalla oikeudellisen osaamisen tarpeet, ovat siis muuttuneet myös aiemmin nopeasti, samoin kuin ne muuttuvat nyt.