Uusi tehtävä on alan ensimmäinen ruotsinkielinen professuuri Helsingin yliopistossa.
– Professuurit ovat erittäin tärkeitä tieteenalojen kehittämiselle. Ne johtavat tutkijankoulutuksen käynnistämiseen, mikä puolestaan tuottaa uusia tutkijoita, kansainvälistä yhteistyötä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kaikki tämä vahvistaa alan tutkimusta ja koulutusta, sanoo kasvatustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Jan-Erik Mansikka.
– Uusi professuuri on erityisen merkittävä varhaiskasvatukselle, koska alan akateemisen perinteet ovat vielä melko lyhyet, hän lisää.
Suomessa lastentarhanopettajan koulutus tuli osaksi akateemista opettajankoulutusta vuonna 1995 eli 20 vuotta peruskoulunopettajan koulutusta myöhemmin.
– Lastentarhanopettajat ovat edelleen kehittämässä ammatillista identiteettiään ja asemaansa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että päiväkotitoiminta oli osa sosiaalialaa aina vuoteen 2013 saakka.
Vuonna 2013 vastuu varhaiskasvatuksesta siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriöön, mistä lähtien se on ollut osa päiväkodista yliopistoon ulottuvaa kasvatuksellista jatkumoa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että lasten osaamisen ja oppimisen kehittämiseen panostetaan entistä enemmän, mikä näkyy myös uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, jotka opetushallitus vahvisti syksyllä 2016, Mansikka kertoo.
Vastuu varhaiskasvatuksesta siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriöön vuonna 2013, mistä lähtien se on ollut osa päiväkodista yliopistoon ulottuvaa kasvatuksellista jatkumoa. Grafiikka: vecteezy.com & Vera Schoultz
Hyvä opettajankoulutus tuottaa hyviä opettajia
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat pitkän aikavälin panostukset ovat tärkeitä Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne -säätiölle, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.
– Osana juhlavuottamme olemme päättäneet tehdä useita suurehkoja lahjoituksia yliopistoille ja korkeakouluille, joiden tutkimus ja koulutus auttavat kehittämään varhaiskasvatusta, kertoo säätiön toimitusjohtaja Gun Sandberg-Wallin.
– Hyvä opettajankoulutus tuottaa hyviä opettajia lapsille ja nuorille, hän lisää.
Liikemies Karl Herman Renlund perusti Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne -säätiön äitinsä muistolle vuonna 1918. Säätiö pyrkii muun muassa kehittämään sellaisten lasten ja nuorten päivähoitoa, kouluympäristöä ja hyvinvointia, joiden kasvatus tai opetus tapahtuu ruotsiksi.
Juhlavuoden lahjoitus on jo toinen suuri lahjoitus, jonka Helsingin yliopisto on saanut säätiöltä muutaman vuoden kuluessa. Vuonna 2014 säätiö lahjoitti 2,1 miljoonaa euroa, jonka yliopisto käyttää ruotsinkielisen luokanopettajakoulutuksen kehittämiseen.
Säätiön ja useiden muiden anteliaiden lahjoittajien ansiosta Helsingin yliopistoon on kehittynyt vahva ruotsinkielinen pedagoginen yhteisö. Ensimmäisten luokanopettajien odotetaan valmistuvan uudesta koulutuksesta muutaman vuoden kuluttua.
– Sekä henkilöstö että opiskelijat ovat innostuneita. On jännittävää olla mukana rakentamassa aivan uutta koulutusta. Opiskelijat pitävät koulutuksen profiilista, joka korostaa monimuotoisuutta, monikielisyyttä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, toteaa luokanopettajakoulutuksesta vastaava professori Gunilla Holm.
– Lastentarhanopettajaopiskelijamme vaikuttavat yhtä innokkailta. Kaikkia yhdistää kiinnostus lasten kanssa työskentelyyn ja sen tuottama mielihyvä. He ovat erityisen kiinnostuneita esimerkiksi kielenkehityksestä, lasten oikeuksista ja sukupuolikysymyksistä, Jan-Erik Mansikka toteaa.
Lastentarhanopettaja- ja luokanopettajaopiskelijat kertovat opinnoistaan:
Päivitetty 5.4.2018 (ruotsinkielinen uutinen): Mirjam Kalland valittiin uuteen småbarndspedagogik -professuuriin. Lue Yle Svenska artikkeli: Rektor Mirjam Kalland lämnar Soc&kom - blir professor i småbarnspedagogik.
Haluatko tukea yliopiston kasvatutustieteellistä yhteisöä ja opettajankoulutusta?
Jokainen lahjoitus on osa lahjoitusvarojen kokonaisuutta ja tärkeä tuki tutkijoille ja opiskelijoille.