Mielenterveysongelmista kärsii yhä useampi opiskelija – lahjoitusraha auttaa pitkissä hoidoissa

Suurin osa opiskelijoista osaa hakea apua mielenterveysongelmiinsa, mutta muutamilla hoito tyssää hintaan tai puhelinsoittoon.

Korkeakouluopiskelijat voivat pääasiassa hyvin ja pärjäävät opinnoissaan ja yksityiselämässään. Silti yhä useampi hakeutuu myös hoitoon mielenterveysongelmien takia.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tutkii korkeakouluopiskelijoiden terveyttä neljän vuoden välein. Vuoden 2016 tutkimuksessa kävi ilmi, että noin 30 prosenttia opiskelijoista kokee tai on kokenut psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta ja stressiä. Neljä prosenttia kärsii ahdistuksesta ja seitsemän prosenttia masennuksesta.

Määrät ovat suurempia kuin kertaakaan aiemmin.

– Vastaanotolla havaitsee saman, minkä tilastoistakin: meillä on nykyisin enemmän potilaita kuin aikaisemmin, sanoo YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön vastaava psykologi Marja-Leena Meronen. Hän on ollut YTHS:llä töissä 16 vuotta.

Siitä hän ei kuitenkaan ole varma, miksi hoitoon hakeutujia on entistä enemmän.

– Siitä on monenlaista tietoa, ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet vai onko avun hakemisen kynnys vain madaltunut. Tietysti kyse voi olla myös molemmista.

Positiivista on se, että opiskelijat hakevat apua. YTHS ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ovat tehneet pitkään työtä, jotta korkeakouluopiskelijat eivät pitäisi psyykkisiä ongelmia tabuna. Nyt marras-joulukuussa pidettävä Kaikki hyvin? -kampanja on osa tätä työtä.

Valmistuminen, yksin jääminen ja rahahuolet painavat

– Opiskelijoiden mielenterveysongelmat näyttäisivät lisääntyneen ajallisesti sen jälkeen, kun opintorahasta inflaatio heikensi opintorahaa, tukikuukausia rajattiin ja tutkinnon suoritusajat tiukentuivat, sanoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan asiantuntija Sofia Lindqvist.

Hän vastaa terveyteen, asumiseen ja kaupunkiin liittyvistä asioista ja osallistuu muun muassa YTHS:n palvelujen kehittämiseen.

– Aloitin omat opintoni vuonna 1998 ja opintoraha on taas samalla tasolla kuin silloin. Vuokrat ja elintaso sen sijaan ovat jatkaneet nousuaan, Lindqvist sanoo.

Merosen mukaan raha-asiat voivat olla yksi syy siihen, että opiskelijat kokevat kuormittuvansa. Muita syitä ovat tietty ikä, kehitysvaihe, opintojen vaihe ja ihmissuhteet. Opiskelujen alkuun ja päättymiseen liittyy paljon elämänmuutoksia, jotka voivat stressata.

– Myös maailman tila saattaa haitata opiskelijoiden psyykettä. Nuoret aikuiset eivät luota siihen, että elämä kantaa ja opintojen jälkeen löytyy jokin oma paikka, Meronen sanoo.

YTHS auttaa opiskelussa jaksamisessa

YTHS tarjoaa hoitoa yliopisto-opiskelijoille silloin, kun terveydentila haittaa opintojen etenemistä. Yleisterveydessä ratkotaan uniongelmia ja muita pienempiä pulmia ja mielenterveyspuolella sitten pidempää hoitoa vaativia ongelmia.

– Suurin osa opiskelijoista osaa ja uskaltaa hakea apua, mutta aina he eivät tee sitä riittävän ajoissa, sanoo Lindqvist.

Joidenkin kohdalla mielenterveyspalveluihin hakeutuminen on tyssännyt siihen, että hoidot alkavat aina puhelimessa tehtävällä arvioinnilla – kaikki kun eivät ole siinä kunnossa, että pystyisivät tai saisivat aikaiseksi soittaa. Sen perusteella terveydenhoitaja ohjaa opiskelijan joko mielenterveyspuolelle tai yleisterveyteen. Sieltä opiskelijat saavat toisinaan lähetteen eteenpäin, esimerkiksi Kelan tukemaan psykoterapiaan.

– YTHS tekee hyvää työtä, mutta palvelut eivät ole kovin laajamittaisia, Lindqvist sanoo.

YTHS ei esimerkiksi tarjoa pitkäaikaista psykoterapiaa tai akuuttihoitoa. Kelan tukemista psykoterapioista opiskelijan on maksettava osa itse.

– Se karsii käyttäjiä, sanoo Lindqvist.

Lahjoitus antaa tukea opiskelijoiden terapioihin

Helsingin yliopiston rahastoissa on Valo-rahasto, josta myönnetään vuosittain tukea opiskelijoiden psykoterapioiden rahoittamiseen. Opiskelijat ovat voineet käydä Valo-tuen avulla psykoterapiassa tähän mennessä yli 10 000 terapiakertaa. Tuen saajat päättää YTHS.

Valo on ainoa rahasto, joka tukee opiskelijoiden hoitoja, mutta HYY edistää jäsentensä hyvinvointia kuitenkin muilla tavoin, kuten vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon.

– HYY ajaa ilmaisia mielenterveyspalveluita kaikille alle 29-vuotiaille ja kampanjoi sen puolesta, että mielenterveyden ongelmista keskusteltaisiin avoimesti, Lindqvist sanoo.

Lue lisää opiskelijoiden mielenterveydestä:
Kun alkuinnostus hiipuu, puolet opiskelijoista uupuu