(Haastattelu on julkaistu Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat 2014-2015 -vuosikirjassa)
MUONITUSTOIMISTO AUTTOI JÄLLEENRAKENTAJIA
Sotien jälkeen Suomen savotoilla hiipi kova nälkä yhteen jos toiseen metsäkämppään. Köyhiä ja kovaa työtä tekeviä metsureita auttamaan perustettiin Metsätyömaitten muonitustoimisto. Olojen parannuttua avuntarve katosi, mutta muonitustoimistolle jäi nykyrahassa varoja miljoona euroa. Pääomalla päätettiin vuonna 1948 perustaa yleishyödyllinen Metsämiesten säätiö metsäalan edistämiseksi.
– Nykyinen Ihminen ja metsä -teemamme kantaa myös tätä historiaa nimessään, vaikka perinteiden, historian ja kulttuurin vaalimisen lisäksi suuntaamme entistä enemmän strategista tukeamme metsäalan ja hyvinvoinnin tulevaisuuden kysymyksiin, puheenjohtaja Ilpo Tikkanen kertoo.
KAIKKI VAIKUTTAA METSIIN
Tulevaisuuteen suuntautuva strateginen siirto on myös säätiön lahjoitus Helsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahastoon maatalous-metsätieteellisen koulutusalan hyväksi. Säätiön toiveena on, että yliopisto vahvistaisi erityisesti kansainvälisen metsäpolitiikan osaamista Helsingin yliopistossa, ja sen kautta tietysti koko Suomessa.
– Toimintaympäristö on yksinkertaisesti muuttunut. Puhtaasti kansallista metsäpolitiikka ei ole enää olemassa, Tikkanen toteaa toiveen taustasta.
– Kansainvälisen politiikan eri lohkojen vaikutus metsäalaan on lisääntynyt voimakkaasti, EU:n myötä ja muutoinkin. Vaikutus on myös entistä monitahoisempaa: niin ympäristö-, energia- kuin kauppapolitiikkakin ovat tiiviisti yhteydessä Suomen metsäsektorin tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn, Tikkanen sanoo.
– Suomalainen metsäntutkimushan on tunnetusti huippuluokkaa. Tarvitsemme kuitenkin myös sellaista asiantuntijakapasiteettia, joka tuntee kansainvälisen metsäpolitiikan kiemuroita ja pystyy toimimaan kotimaan lisäksi kansainvälisillä foorumeilla.
TAUSTALLA TUTKIMUS TULEVAISUUDEN TARPEISTA
Säätiön näkemykset koulutusalan tulevaisuudesta perustuvat sen rahoittamiin selvityksiin siitä, mihin metsäalan koulutusta ja tutkimusta kannattaisi suunnata. Toisessa tutkittiin sitä, mihin metsätutkimusta on tällä hetkellä suunnattu ja mihin sitä tulisi suunnata tulevaisuudessa. Toisessa selvityksessä arvioitiin metsäalan koulutusta ammattikouluista yliopistotasolle.
– Juuri tarve kansainvälisen politiikan asiantuntemuksesta nousi selkeästi esiin molemmissa. Politiikan ja erityisesti kansainvälisen politiikan opetus metsäalalla on ollut yliopistossa sirpaleista, eikä sitä voi tällä hetkellä opiskella pääaineena.
Helsingin yliopisto allekirjoittaa tarpeen suunnata tutkimusta ja opetusta entistä kansainvälisemmäksi.
– Yliopiston mahdollisuus perustaa alalle esimerkiksi uusi professuuri on saanut hyvän vastaanoton myös ministeriöistä, teollisuudelta ja metsänomistajien järjestöiltä. Tämä on ihanteellinen tilanne rakentaa uutta yhteistyötä, Tikkanen iloitsee.