Tammikuussa uutisoitiin Peter Sarlinin mittavasta lahjoituksesta, jonka turvin tuetaan 13:a uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin. Lahjoitus tukee myös tekoälytutkimukseen keskittyvän ELLIS-instituutin toimintaa, jossa Helsingin yliopisto on mukana. Helsingin yliopistossa Sarlinin lahjoitus kohdennetaan osaksi uuden PS Fellow -tekoälyprofessuurin perustamista.
Myös perustutkimus hyötyy lahjoituksista. Nokian tuoreen lahjoituksen turvin datatieteen professori Antti Honkelan tutkimusryhmä kehittää tapoja tuottaa anonyymiä synteettistä dataa suurten kielimallien avulla. Tekoälyn tuottamaa synteettistä eli keinotekoista dataa voidaan käyttää tietyissä sovelluksissa aitojen henkilötietojen tilalla, kunhan varmistetaan anonymiteetti eli se, että aidot tiedot eivät paljastu.
– Esimerkiksi chat-tekoälyjen pohjalla olevat kielimallit ovat pohjimmiltaan tekstigeneraattoreita, jotka tuottavat uskottavaa jatkoa annetulle tekstille. Tämän vuoksi niitä voidaan käyttää helposti synteettisen tekstin generoimiseen, Honkela kertoo.
Honkelan tutkimuksen tarkoitus on parantaa anonyymin synteettisen datan laatua. Tutkimuksen mahdollisia sovelluksia on esimerkiksi terveydenhuollossa. Kielimallin opetusaineistona voitaisiin käyttää vaikkapa mielenterveyspotilaiden keskusteluja ammattilaisten kanssa.
– Näistä voitaisiin generoida anonyymiä synteettistä dataa, jota ei voi todistettavasti liittää kehenkään yhteen ihmiseen. Syntynyttä dataa voisi käyttää esimerkiksi ohjelmistokehityksessä, opetuksessa tai muissa tarkoituksissa, joissa tarvitaan vain aidon näköistä dataa muttei kehenkään yksilöön liittyvää dataa, Honkela kertoo.
Konenäön menetelmät tarkentuvat
Nostolaitteita valmistava Konecranes on Helsingin yliopiston pitkäaikainen lahjoituskumppani. Konecranesin tuore lahjoitus edistää konenäön ja koneoppimisen tutkimusta. Helsingin yliopisto on osoittanut varat tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalaiselle, jonka tutkimusryhmä kehittää tekoälymenetelmiä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Ruotsalaisen tutkimusryhmässä lahjoitus käytetään konenäön uusimpien koneoppimismallien eli diffuusiomallien kehittämiseen. Nämä mallit lisäävät ymmärrystä kameran ja ympäristössä olevien kohteiden liikkeestä.
– Tutkimuksemme keskittyy erityisesti konenäön menetelmiin skaalautuvuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Lisäksi tarkastelemme menetelmien mukautumista ja yleistettävyyttä sekä selitettävyyttä, Laura Ruotsalainen kertoo.
– Olemme kiitollisia Konecranesin jatkuvasta tuesta, joka mahdollistaa uraauurtavaa tieteellistä tutkimusta konenäön alalla.