Elämme parhaillaan liikuntabuumia: urheilullinen elämäntapa on kestoaihe sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Ilmiö ei kuitenkaan ole millään tavoin uusi, huomauttaa historian väitöskirjatutkija Lotta Vuorio Helsingin yliopistosta. Eräänlaista treenibuumia elettiin nimittäin myös esimerkiksi 1800-luvun lopun Englannissa – ja monina muina aikoina kauan ennen sitäkin.
– 1800-luvulla isoja ilmiöitä olivat pyöräily ja voimistelu. Pyöräily etenkin sen takia, että pyörä oli hiljattain keksitty, Vuorio sanoo.
Hän tutkii väitöskirjassaan fyysistä aktiivisuutta ja liikuntakulttuuria 1800-luvun Englannissa kulttuurihistorian näkökulmasta.
Tänä päivänä puhutaan liikkumattomuuskriisistä: lapset tai aikuiset eivät liiku tarpeeksi.
– Uskon, ettei tilanne suuren osan kohdalla riipu tiedosta. Ihmiset varmasti tietävät, että on terveellistä liikkua. Tutkimukseni avaa hyvin sitä, että myöskään historiassa pääasiallinen syy esimerkiksi pyöräillä ei ollut terveyden vaaliminen.
Ihmiset pyöräilivät, koska se oli heistä hauskaa – ja siten pääsi kätevästi siirtymään paikasta toiseen.
– Nykypäivänäkin erilaisten motiivien etsiminen liikunnalle on ehkä parempi lähestymistapa liikkumattomuuskriisin ratkaisemiseen kuin saarnaaminen terveysasioista.
Stipendien merkitys oli ratkaiseva
Monet ilmiöt seuraavat ihmiskuntaa vuosisadoista toiseen. Asian oivaltamalla voi ymmärtää Vuorion mukaan paremmin myös sen, kuinka vaativia monet muutokset ovat – vaikkapa siis ihmisten saaminen liikkeelle.
Alun perin Vuorio kiinnostui historian opiskelusta juuri tästä syystä.
– Historia avaa ikään kuin näkymän siihen, miten tähän päivään on päästy. Historiallinen tieto on toki itseisarvollista, mutta se myös auttaa ymmärtämään nykypäivää.
Väitöstutkimustaan varten Vuorio on saanut Kristiina-rahastosta kaksi stipendiä. Niiden merkitys tutkimukselle on ollut suorastaan ratkaiseva, Vuorio sanoo.
– Niiden turvin olen päässyt matkustamaan Englantiin ja tutustumaan esimerkiksi arkistoihin, joiden aineistot avaavat hyvin minua kiinnostavaa yksilön näkökulmaa liikkumiseen.
Vuorio on reissuillaan paitsi tutustunut arkistoihin myös vieraillut paikoissa, joissa aikalaiset liikuntaa harjoittivat. 1800-luvun valtavat kuntosalit tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Toimistotyöntekijät tehdastyöläisinä
1800-luvun ja nykypäivän keskustelua liikkumisesta yhdistää Vuorion mukaan myöskin huoli passivoivista työtavoista.
1800-luvulla yhteiskuntia ja ihmisten arkea muuttivat ratkaisevasti teollistuminen ja tehdastyö. Niiden myötä ihmiset alkoivat viettää aikaa paikoillaan paljon enemmän kuin aikaisemmin.
– Silloin vallitsi suuri huoli liikkumattomuudesta ja muun muassa ryhdistä. Sen ajan tehdastyöläiset ovatkin kuin meidän aikamme toimistotyöläisiä, joille suositellaan työn tauottamista liikkumisella.
Ajatus siitä, että ihmisen pitää pysyä terveenä ja tuottavana yhteiskunnalle, sisältää Vuorion havainnon mukaan kaikuja arjen nationalismista:
– Tässä ajassa meille painotetaan, että kun yksilö voi hyvin, hän ei tule niin kalliiksi yhteiskunnalle. Kunnon kansalainen pitää siis huolta itsestään.