Norris syntyi Yhdysvalloissa merimiehen ja taiteellisen äidin ainoaksi lapseksi. Hänen perheensä historiassa lääketieteellä on ollut erityinen merkitys. Norrisin isoisä aloitti aikoinaan lääkäriopinnot, mutta liittyi Abraham Lincolnin orjuutta vastustavan puheen innoittamana sotaväkeen, taisteli ja haavoittui Yhdysvaltain sisällissodassa. Opinnot jäivät kesken.
Isoisänsä tarinan inspiroimana Norris suunnitteli uraa sairaanhoitajana. Vanhemmat kannustivat häntä tavoittelemaan lääkärin ammattia ja Norris suoritti nelivuotiset, lääketieteen opintoja pohjustavat biologian ja kemian opinnot Duken yliopistossa. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet lääkärin opintoihin asti, mikä osoittautui Norrisin mukaan lopulta onnenpotkuksi.
– Ensimmäisen potilaan menettäminen olisi musertanut minut.
Lääketieteen ohella Norris sai verenperintönä myös intohimon kirjoittamiseen. Kun lääketieteen opinnot kariutuivat, hänen silloinen aviomiehensä ehdotti, että hän voisi hyödyntää kirjoittamisen taitojaan opettamalla alaa yliopistossa. Norris opiskelikin maisterin tutkinnon Tennesseen yliopistossa ja tohtorin tutkinnon Marylandin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa, The Image of the Physician in Literature, käsitteli lääkäreiden kuvauksia kaunokirjallisuudessa.
Paratiisi löytyi Suomesta
Vuonna 1978 Norris matkusti kasvitieteilijäpuolisonsa mukana Suomeen tutustumaan maan arvostettuihin kasvinäytekokoelmiin. Suomesta hän ei tiennyt juuri mitään. Helsinkiin saavuttaessa Norris näki Suomenlinnan lipun liehuvan aamunkoitteessa ja rakastui uuteen maahan.
Neljännen Suomen matkansa aikana vuonna 1985 Helsingin yliopisto pyysi Norrisia opettamaan jatko-opiskelijoille englantia. Siitä alkoi lähes neljä vuosikymmentä kestänyt opetusura, joka jatkui keskeytyksettä aina kevääseen 2023 asti.
– Olisin tylsistynyt kuoliaaksi, jos olisin jättänyt yhdenkin lukukauden väliin! Norris nauraa.
Kun puoliso päätti palata Yhdysvaltoihin, Norris jäi Suomeen.
– Halusin alun perin opiskella lääketiedettä. Suomessa sain perehtyä lääketieteellisiin käsikirjoituksiin ja auttaa tieteellisten esitysten valmistelussa. Nautin myös keskusteluista lääkäreiden kanssa – heidän joukossaan oli maan terävimpiä ihmisiä. Minulla ei ollut sisaruksia tai lapsia, joten sain mahdollisuuden pitää kiinni tästä paratiisistani, Norris kertoo. Myöhemmin Suomesta löytyi myös uusi rakkaus.
Opettajasta tutkimuksen tukijaksi
Norrisin lahjoitus Helsingin yliopistolle heijastaa hänen sitoutumistaan koulutukseen ja tieteelliseen kehitykseen. – Kun kävi selväksi, etten välttämättä eläisi satavuotiaaksi, päätin käyttää lähes unohtamani rahaston johonkin merkitykselliseen, hän kertoo.
Lahjoituksen yksityiskohtia hiottiin yhteistyössä professori Risto Renkosen kanssa.
– Hän teki valtavasti töitä projektin räätälöimiseksi, Norris kiittää.
Norrisin lahjoituksella rahoitetaan viisivuotista, osa-aikaista kliinisen datatieteen professuuria. Työn tavoitteena on syventää ymmärrystä monisairauksista, kuten diabeteksesta, syövästä ja sydänsairauksista, tunnistaa korkean riskin potilasryhmiä ja löytää sairauksien välisiä yhteyksiä. Näin Norrisin vuosikymmenten yhteys Helsingin yliopistoon saa jatkoa, tällä kertaa tutkimuksen tukijana.