Kun ihminen saa lääkärissä vaivoihinsa hoitoa, sen teho ei riipu vain potilaan vastaanottavan lääkärin osaamisesta. Taustalla on lääketieteellistä tutkimusta vuosien, vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen ajalta.
Vastasyntyneiden terveys eli neonatologia. Harvinaiset rakennepoikkeamat. Lasten MS-tauti. Muut lasten neurologiset sairaudet. Lisämunuaiskuoren toiminnan häiriöt. Lasten tarvitsema käsikirurgia ja ortopedia. Muu lasten kirurgia. Esimerkiksi näitä aiheita on tutkittu viimeisen kolmen vuoden ajan suomalaisissa yliopistoissa lastentautien alalla Lastentautien tutkimussäätiön lahjoittamien rahoitusvarojen turvin.
– Säätiö on rahoittanut lastentautien tutkimusta uudenlaisella, vuonna 2022 käyttöön otetulla rahoitusmallilla, kertoo Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Kaija-Leena Kolho. Suurimman rahoituspotin säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle.
Kuluneen kolmevuotisen kauden eli vuosien 2022–2024 aikana Helsingin yliopistossa kaikkiaan 36 post doc -tutkijatohtoria sai säätiön rahoitusta tutkimukselleen. Näin on rahoitettu yliopistotasoisissa lastensairaaloissa työskentelevien lääkärien väitöstutkimusten jälkeisiä tutkimushankkeita – monella lastentautien alalla, Kolho kertoo.
– Rahoituksella on tarkoitus turvata laaja-alaisen tutkimustyön tekeminen oman sairaalatyön ohessa. Lastentautien tutkimussäätiön lahjoituksen turvin sitä pääsee meillä tekemään Helsingin yliopiston palkallisen tutkijan pestissä. Tutkimuksen tekemisen ajan ihminen on lääkärinpestistään vapaalla, Kolho kertoo.
Harvinaisia sairauksia pitää tutkia
– Lahjoitusvaroin rahoitettujen pestien pituudet ovat vaihdelleet muutamasta viikosta kuukausiin. Suuri osa rahoituksen saaneista tutkijoista on jatkanut kliinistä lääkärintyötään tutkimuksen teon ohella osa-aikaisena, Kolho kertoo.
Tutkijalääkäri on voinut olla esimerkiksi neljä päivää viikossa töissä lastenlääkärinä ja yhden päivän keskittyä tutkimuksen tekoon.
Lastentautien tutkimussäätiön rahoitusmallissa uusi asia on juuri se, että tutkija saa rahoituksen turvin palkatun tutkijanpestin eli käytännössä monelta ammattilaiselta ennen muuta kipeästi puuttuvaa aikaa tutkimuksen tekemiseen.
- Lastentauteihin lukeutuu monia harvinaisia sairauksia, joiden tutkiminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Osa tutkimusta on myös hoidon laadun seuranta, jotta saamme tietää, teemmekö oikeaan aikaan oikeita asioita potilaiden auttamiseksi. Tutkimus siis auttaa kohdentamaan hoitoja oikein ja parantamaan hoidon laatua.
Edellisen kolmevuotiskauden jatkoksi Lastentautien tutkimussäätiö on nyt lahjoittanut uuden kolmevuotiskauden. Rahoitusta tulevat vuosina 2025–2027 saamaan edellisen kauden tapaan Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistot.
– Yliopistojen positiivisen palautteen myötä rahoitusmallia on päätetty jatkaa.
– Erityisesti kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu julkinen rahoitus on vähentynyt viime vuosina merkittävästi ja lahjoituksella haluamme osaltamme varmistaa huippututkimuksen jatkumisen Suomessa, toteaa Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman.
Helsingin yliopisto saa lahjoituksella vuosittain 170 000 euroa ja muut yliopistot kukin 85 000 euroa.
Rahoitusmalli on kunnon buustaaja
Myös Itä-Suomen yliopiston lastentautiopin professorin Jarmo Jääskeläisen mukaan Lastentautien tutkimussäätiön rahoitusmalli on toimiva ja lahjoitusvarat alan tutkimukselle korvaamattomat.
– Aikaisemmin kliinistä lääkärintyötä tehneet lastentautien tutkijat ovat käytännössä tehneet tutkimuksensa omalla ajallaan. Nyt he saavat käyttämästään ajasta rahoitusmallin ansiosta korvauksen, mikä antaa tutkimuksen tekemiselle ihan toisenlaiset mahdollisuudet, Jääskeläinen sanoo.
Itä-Suomen yliopistossa eräs aiemman kolmevuotiskauden aikana rahoitusta saanut tutkija valittiin vastikään professorin tehtävään. Toinen rahoitusta saanut tutkija pani rahoituksen turvin pystyyn oman tutkimuslaboratorion, Jääskeläinen kertoo.
– Rahoitus on kunnon buusteri lastentautien tutkimukselle.
Lisätietoja:
Kaija-Leena Kolho, p. 050 566 1442, kaija-leena.kolho@helsinki.fi
Jarmo Jääskeläinen, p. 040 842 8464, jarmo.jaaskelainen@uef.fi