– Aikamoista hulinaa! Kaikki on pitänyt rakentaa nollasta, Paulus Torkki kuvailee paria ensimmäistä vuotta terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessorina maaliskuun 2020 alussa tehdyssä haastattelussa.
Positio on Suomessa ainoa laatuaan, ja harvinainen myös maailmalla. Professuuri on perustettu osittain lahjoitusvaroin.
Ala on osoittautunut heti suosituksi: kursseille halusi odotettua enemmän opiskelijoita. Asiantuntemuksella ja tutkimuksella on kysyntää ministeriöiden ja työryhmien lisäksi myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Terveydenhuollossa tapahtuu paljon ilman koronakriisiäkin, ja muutos on nopeaa. On sote-uudistus, digitalisaatio, uusia hoitoja ja lääkkeitä. Väestö vanhenee, mutta kustannusten pitäisi pysyä kurissa.
Terveydenhuollon tuotantotalouden yksi tehtävä on varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat terveydenhuollon palveluja tarpeisiinsa kustannuspaineista huolimatta. Se ei ole pikku juttu.
Torkin mukaan Suomella on vielä tekemistä terveyden tasa-arvon suhteen. Suomalaiset voivat keskimäärin hyvin, mutta hajonta on suuri. Ongelmat keskittyvät muun muassa monisairaisiin, kroonikoihin, mielenterveyspotilaisiin ja lapsiin. Akuuttihoito toimii hyvin.
– Keskeinen kysymys koko sote-järjestelmässämme on, kuka saa hoitoa. Tuotantotaloudessa kysymys kääntyy vielä niin, että kuka saa minkäkinlaista hoitoa ja palvelua. On virhe, jos kaikille pyritään tarjoamaan samaa. Esimerkiksi digitalisaatio voi johtaa eriarvoistumiseen, jos iäkkäät ja heikossa asemassa olevat eivät voi käyttää mobiilipalveluita, Torkki sanoo.
Hän puhuu tehokkuuden sijaan vaikuttavuudesta terveydenhuollon palvelutuotannossa. Vaikuttavuus on nyt mainittu myös sote-uudistuksen ohjelmassa. Päätöksenteon tueksi on tuotettava tietoa ja ratkaisumalleja.
– Lähdemme tieto edellä. Soten ongelmat eivät ratkea vain lisäämällä resursseja, vaan niiden pitää myös toimia halutulla tavalla.
Vastauksia käytännön kysymyksiin
Paulus Torkin mukaan alan tutkimus on aina käytännönläheistä. Monen väitöstutkimuksen aihe nousee siitä, miten uusi teknologia tai toimintamalli istuu terveydenhuoltoon.
Torkki antaa esimerkkejä. Yksi väitöstutkimus selvittää, miten ikäihmisten akuuttivaivat tulisi tulevaisuudessa hoitaa. Lähteekö iäkäs sairaalaan, tuleeko hänen luokseen Espoon liikkuvan sairaalan tapainen kotihoito vai saako hän apua videoyhteyden avulla.
Toinen tutkii, millaisia tarpeita terveyskeskukseen tulevilla on ja mikä on paras tapa auttaa heitä. Osa pärjää digitaalisella ratkaisulla, osa hyötyisi lääkärikäynnillä myös erikoissairaanhoidon konsultaatiosta.
– Tutkimuksessa lähdetään asiakkaan tarpeista. Kun on oikean tasoinen palvelu oikealle potilaalle, niin resursseja vapautuu ja voimme varmistaa, että kaikki saavat palvelua juuri omaan tarpeeseen, Torkki kertoo.
Terveydenhuollon tuotantotalouden koulutuksessa Torkilla on kolme tavoitetta.
– Lääkäreille on saatava ymmärrystä kustannuksista, koska he tekevät päätöksiä hoidosta. Sote-organisaatioiden johdossa on paljon lääkäreitä, ja he tarvitsevat työkaluja johtamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi nopeasti kasvava medtech-ala tarvitsee lääkäreitä, ja sitä kiinnostusta on hyvä herätellä.