Koko Suomen sairaala
HUS:n lasten- ja nuorten sairaala on koko Suomen sairaala. Pienessä maassa on järkevää keskittää erityisosaamista vaativat resurssit. Suomalaisten sairaaloiden yhteistyö lastentautien tutkimuksessa ja opetuksessa onkin ollut jo pitkään toimivaa.
– Ketään ei lähetä täältä eteenpäin, toteaa osastonylilääkäri Pekka Lahdenne.
Suomessa lapsia ja nuoria voidaan hoitaa hyvin. Erityisen hyviä Helsingissä ollaan esimerkiksi lasten harvinaisten sairauksien hoidossa, sydänleikkauksissa ja keskosten hoidossa ja tutkimuksessa. Lastensairaalan asiakkaat ovat pääasiassa alle 16-vuotiaita. Seurannassa olevien potilaiden hoitoa ei jätetä kesken, vaan lastensairaalan asiakkaana voi olla lukion tai ammattikoulun päättymiseen asti.
– Meillä on aikamoinen vilinä, sillä päivässä meillä käy asiakkaana 300-400 lasta ja nuorta, joista kolmannes on alle 1-vuotiaita. Sen lisäksi meillä on toki vuodeosastoilla pidempään sairaalassa viipyviä potilaita. Kaikki HUS-alueen anestesiaa vaativat leikkaukset on keskitetty tänne Meilahteen, ja toisaalta puolet kirurgiaa vaativista lapsipotilaista tulee HUS-sairaanhoitopiirin ulkopuolelta, Lahdenne jatkaa.
Yhteistyö takaa hyvän hoidon
Lastentautien tutkimuksen ja opetuksen taso on Suomessa maailman huippua ja Uuden lastensairaalan tavoite on olla yksi maailman parhaista. Huippuus syntyy muun muassa lääketieteen tutkimustuloksista, toiminnan tutkimusintensiteetistä ja potilaiden kokemuksesta.
Toisaalta myös lastentautien opetusta ja tutkimuksesta koskevat muuttuvan talouden reunaehdot.
– Tällä hetkellä esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan budjetissa täydentävän rahoituksen osuus on suurempi kuin julkisen rahoituksen, avasi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Kari Reijula eri rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden merkitystä lääketieteen tutkimukselle ja opetukselle.
Lastensairaalan rakentamiseen liittyi laaja lahjoituskampanja. Myös sairaalan toimintaa, kuten lastentautien tutkimusta ja opetusta voi tukea lahjoitusvaroilla. Lastentautien tutkimussäätiön lahjoittamaa Niilo Hallman –professuuria hoitaa toista viisivuotiskautta lastentautien tutkimus- ja opetusprofessori, ylilääkäri Taneli Raivio.
Tutkimuksen, opetuksen ja sairaalaympäristön välinen linkki on kiinteitä. Vuosittain Raivion ohjauksessa valmistuu useita väitöskirjoja ja opetusta ja ohjausta saa 30-40 tohtoriopiskelijaa ja 120 perusopiskelijaa. Keskeisiä tutkimus- ja opetusaloja ovat muun muassa kasvuhäiriöt ja murrosikä, uudet harvinaiset sairaudet, keskosten hoito, tyypin 1 diabetes, jonka esiintyvyys on Suomessa poikkeuksellisen suurta, sekä syöpätaudit ja kantasolututkimus.
– Uusi sairaala on saanut myös kansainvälistä huomiota tutkijoiden kansainvälisten verkostojen kautta. Olemme yksi Pohjois-Euroopan keskeisistä toimijoista, ja toimintamme kiinnostaa maailmalla, Raivio kertoo.
– Haluamme kertoa aktiivisesti siitä, mitä teemme. Tavoitteemme on, että lastentautien tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuvat laajasti niin kansalaiset kuin nuoret lahjakkaat opiskelijat ja tutkijat Suomessa ja maailmalla.
Sairaala ja tutkimus tuottavat jatkuvasti paljon dataa. Datan hyödyntäminen on nyt sairaalan rakentamisvaiheen projektipäällikkönä työskennelleen, lasten reumatologi Pekka Lahdenteen päätyö. Moniammatilliset tiimit miettivät, miten toiminnasta syntyvän datan avulla voidaan tehdä entistä toimivampi sairaala.
Suunniteltu yhdessä perheiden kanssa
Lääkärit ja muu hoitohenkilökunta suunnittelivat sairaalaa toiminnalliset lähtökohdat edellä kaksi vuotta ennen kuin arkkitehdit ja insinöörit tulivat mukaan. Kun suunnittelua vuonna 2012 aloiteltiin, ei palvelumuotoilu tai potilaskokemus ollut vielä itsestäänselvyys. Monia asioita mietittiin uudestaan: esimerkiksi päivystyksessä on seurantapaikkoja niin paljon, ettei seurattavia potilaita tarvitse kirjata yhdeksi yöksi osastolle, sillä suuri osa paranee nopeasti ja pääsee jo seuraavana aamuna kotiin.
– Sairaalan suunnittelussa potilaat olivat keskeisesti mukana alusta alkaen. Tavoitteena oli, että vanhemmat voivat olla lastensa kanssa sairaalassa mahdollisimman paljon. Lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa esimerkiksi sairaalavaatteita ja vuodeosaston tablettitietokoneiden ikäspesifejä käyttöliittymiä, Lahdenne kuvaa sairaalaan ja sen toimintojen suunnittelua.
Sairaala sai paljon lahjoituksia myös taidehankintoihin. Prosessien lapsilähtöisyydellä ja sairaalan tiloissa olevalla taiteella halutaan tehdä sairaalakokemuksesta lapsille mahdollisimman myönteinen.
– Usein sairaalaan tuleminen on joka tapauksessa jännittävää ja kurjaa, mutta lasten huomiota voi viedä pois itse vastaanottotilanteesta monilla asioilla, Lahdenne kertoo pienten potilaiden huomioinnin merkityksestä.
Helsingin yliopiston Facebook-sivulla Maailman parhaaksi voit nähdä kuvia vierailusta Uuteen lastensairaalaan.