Tuollaisia ei tutkijan pitäisi joutua nyt miettimään.
Näin ajatteli lääkäri ja yrittäjä Arne Schlenzka, kun hän maaliskuun 17. päivä luki iltapäivälehdestä entisen opettajansa, Helsingin yliopiston infektiotautien professorin Anu Kanteleen haastattelua. Kantele kertoi, että koronatutkimus oli Suomessa saatu pikaisesti käyntiin, mutta rahoitusta ei vielä ollut ja sille oli kiire.
–Tuntui käsittämättömältä, että tällaisena aikana, akuutissa kriisissä, tutkija joutuu miettimään tällaisia. Hänen pitäisi pystyä keskittymään tutkimuksen tekemiseen ja vetämiseen, Schlenzka sanoo puhelimessa.
Jutun luettuaan Schlenzka lähetti saman tien sähköpostia Helsingin yliopistoon. Voisiko hän auttaa ja levittää rahoitusviestiä yritysverkostoissaan?
Schlenzka halusi tehdä jotain konkreettista, joka voisi auttaa kriisin yli. Hän tiesi, että yliopistolla on alaisuudessaan iso tutkijaverkosto ja luvat varainkeruuseen valmiina.
Taustalla oli myös jo pidempi yleinen huoli tutkimusrahoituksen pienemisestä.
– Tällainen kriisi voi herättää meidät siihen, että tutkimus ei ole oikea paikka säästää, vaan on todella lyhytkatseista.
Ratkaisujen etsijä
Arne Schlenzka etsii ratkaisuja lääketieteellisiin ongelmiin myös työssään. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja oli alunperin erikoistumassa ortopediseen kirurgiaan. Vuonna 2016 hän sai Reaktor-ohjelmistotalossa työskentelevältä ystävältään kutsun tulla katsomaan säärtä, jonka ystävä oli mallintanut virtuaalisesti.
Kokemus jäi muhimaan. Vuonna 2017 Schlenzka päätti jättää erikoistumisen tauolle ja perusti Osgenic-startupin, joka kehittää virtuaaliteknologiaa hyödyntävää sovellusta kirurgien kouluttamiseen.
Sen avulla kirurgit voisivat perehtyä toimenpiteisiin nykyistä enemmän ja systemaattisemmin jo ennen potilastyötä. Vahingot vähenevät.
– Mitä enemmän pystytään harjoittelemaan leikkaussalien ulkopuolella, sitä parempi kaikille, Schlenzka sanoo.
Meneillään olevassa koronakriisissä yrityksen perustaminen on osoittautunut hyödylliseksi myös laajemmin.
– Tietenkin olen edelleen lääkäri. Mutta se, että minulla on nyt käsitys myös siitä, mitä yrityskentässä ja teknologiassa tapahtuu sekä verkostot, avaa ihan uusia mahdollisuuksia ratkoa ongelmia.
Vain tiede voi selättää pandemian
Tieteen roolia koronakriisin ratkaisemisessa Schlenzka pitää äärimmäisenä tärkeänä.
– Jos koronaviruspandemia jollain ratkaistaan niin tieteen voimin ja yhteistyöllä, joka menee yli tiedekuntien sekä yksityisen ja julkisen puolen rajojen, hän sanoo.
– Nyt pitää tehdä töitä yhdessä. Se on minusta yksi tärkeimmistä asioista.
Yritykset ovat ottaneet Schlenzkan mukaan hänen yhteydenottonsa Helsingin yliopiston koronatutkimuksen rahoittamisesta vastaan erittäin positiivisesti.
– Kaikki ovat halunneet olla mukana. Tilanne on sikäli hyvä, että kaikilla on sama tavoite: selvitä mahdollisimman hyvin tämän kriisin yli. Silloin on helppo saada Ihmisiä mukaan.
Varainhankinnan lisäksi Schlenzka ratkoo koronakriisiä parhaillaan toisessakin hankkeessa. Hän on ollut mukana perustamassa ja koordinoimassa eri alojen asiantuntijoista ja yrittäjistä koostuvaa verkostoa. Sen tavoitteena on auttaa terveydenhuoltoa selviämään mahdollisimman hyvin kriisin tuomista haasteista ratkomalla erilaisia pullonkauloja, muun muassa tiedonkeruun ja ohjelmistokehityksen avulla.
Tutkimuksen edistyminen luo toivoa
Schlenzka ja hänen viisihenkinen perheensä on monen muun suomalaisen tavoin tällä hetkellä kotona omaehtoisessa eristyksessä. Kun työmatkat ovat pyyhkiytyneet kalenterista, hyvänä puolena tilalla on enemmän aikaa perheen kesken.
Tunteet kriisissä vaihtelevat, mutta toimeen tarttumisesta on ollut apua siinä selviytymisessä.
– Tekee omalle mielenterveydelle hyvää, että voi auttaa ja edistää asioita. Se vie ajatuksia pois kriisin negatiivisista puolista.
Toiveikkuutta luovat myös lääketieteen edistysaskeleet.
– Toivoa tuo huomata, miten aktiivisesti monissa maissa rahoitetaan uutta tutkimusta sekä rokotteisiin että myös eri lääkkeisiin liittyen. Se, miten paljon tapahtuu, tuo toivoa.
Tutustu kaikkiin koronakriisiin liittyviin ratkaisuihimme ja uutisiimme