Elokuussa 2022 Raisa Ahtiaisesta tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen erityispedagogiikan ruotsinkielinen yliopistonlehtori. Tammikuussa 2023, alle puoli puoli vuotta myöhemmin, ensimmäinen 20 opiskelijan ryhmä aloitti alan ruotsinkieliset opinnot.
– Kiinnostus opintoja kohtaan oli suurta, sillä erityispedagogiikkaa ei ole aiemmin voinut opiskella ruotsiksi Helsingissä, Ahtiainen kertoo.
Kiinnostusta on ollut myös yliopiston ulkopuolella: Ahtiainen on muun muassa alkanut rakentaa yhteistyöverkostoa Helsingin kaupungin, FDUV-etujärjestön ja erityistä tukea tarjoavan Valteri-koulu Skillan kanssa.
– Lisäksi opiskelijat ovat harjoittelujaksojen aikana toimineet Etelä-Suomessa työskentelevien erityisopettajien kanssa ja tehneet samalla toimintaamme näkyväksi.
Lisää erityisopettajia tarvitaan
Erityispedagogiikan ruotsinkielinen yliopistonlehtoraatti perustettiin kolmen lahjoituksen avulla: Svenska Kulturfonden, Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja SFV lahjoittivat yhteensä 1,75 miljoonaa euroa kasvatustieteeseen ja opettajainkoulutukseen valtion vastinrahoitusohjelman puitteissa.
Tehtävän perustamisen myötä Helsingin yliopisto on lisännyt yhteistyötään Åbo Akademin kanssa, joka oli aiemmin ainoa ruotsinkielistä erityispedagogiikan koulutusta tarjoava oppilaitos Suomessa.
– Koska tutkimusaiheemme eroavat toisistaan, on hyvä, että voimme jakaa tietoja, Ahtiainen toteaa.
Åbo Akademin edustajia on käynyt luennoimassa Helsingissä, ja Ahtiainen ohjaa parhaillaan erästä Åbo Akademin väitöskirjatutkijaa. Jatkossa saatetaan myös tarjota yhteisiä kursseja.
Tänä syksynä alkaneeseen ruotsinkieliseen erityispedagogiikan koulutukseen Helsingin yliopisto sai yhteensä 25 lisäaloituspaikkaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän merkittävän kertaluontoisen rahoituksen ansiosta.
Ensimmäinen koulutuksessa opiskeleva graduntekijä on alkanut työskennellä Ahtiaisen hankkeessa, ja Ahtiainen toivoo saavansa jatkossa työskennellä myös erityispedagogiikan väitöskirjatutkijoiden kanssa.
– Lisäksi olisi tärkeää saada professuuri vahvistamaan tutkimusalaa entisestään.
Tärkeää osata käsitteet ruotsiksi
Keväällä 2024 yliopisto palkkasi toisen erityispedagogiikan ruotsinkielisen yliopistonlehtorin, mikä mahdollisti alan perusopintojen tarjoamisen. Ahtiainen pitää ruotsinkielisiä tehtäviä erittäin tärkeinä kentän tarpeiden kannalta.
– Suomessa tarvitaan lisää erityisopettajia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On myös hyvä, että Etelä-Suomessa asuvilla on paremmat mahdollisuudet opintojen suorittamiseen.
Vaikka erityispedagogiikan osaamiselle on suuri tarve, Ahtiainen korostaa, että ruotsinkielistä koulutusta ei olisi voitu perustaa ilman lahjoituksia.
– Koulussa tai päiväkodissa työskentelevien on tärkeä osata kaikki ruotsinkieliset käsitteet ja tuntea ruotsinkielisen koulutuksen tilanne Suomessa. Muuten viestintä eri toimijoiden kanssa saattaa olla hankalaa.
Ahtiainen muistuttaa kuitenkin, että kaikkien ei tarvitse saavuttaa erityisopettajan pätevyyttä tukeakseen lapsia ja nuoria.
– Mutta jokaisen opettajan tulee tietää aiheesta jotain ja ymmärtää, että olemme kaikki erilaisia.