Yliopiston lahjoitusrahastoista jaetaan vuosittain noin 400 000 euroa henkilökohtaisina apurahoina, stipendeinä tai palkintoina. Eri suuruiset rahoitukset ovat työskentelyapurahoja, matka-apurahoja opintojen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämiseksi, tukea maisterintutkielman kirjoittamiseen ja palkintoja hyvästä opintomenestyksestä opintojen eri vaiheissa. Lisäksi rahastoista tuetaan vuosittain useilla miljoonilla euroilla lahjoitusvaroihin perustuvia tutkimus- ja opetustehtäviä sekä jaetaan suoraa tukea tutkimusryhmille.
Tiede antaa suuntaa ja luo toivoa
Stipendiaattien ja lahjoittajien vuosittaiseen juhlaan osallistui tänä vuonna ennätysmäärä, yli 150 opiskelijaa ja tutkijaa, juhlistamaan merkityksellisiä ja vaikuttavia lahjoitusvaroja yhdessä lahjoittajien, yliopistolaisten ja yliopiston ystävien kanssa. Ilo kohtaamisista oli juhlassa vahvasti läsnä. Opiskelijoille stipendit merkitsevät tunnustusta työlle, tukevat käsitystä opiskelun merkityksellisyydestä ja kannustavat jatkamaan urapolulla. Tutkijalle apuraha voi mahdollistaa uusia avauksia esimerkiksi välinehankintoina tai kansainvälisen yhteistyön rakentamisessa.
Juhlan puheenvuoroissa pohdittiin tuntematonta tulevaisuutta sekä tieteen kykyä antaa suuntaa ja luoda toivoa. Tekoälytutkija, apulaisprofessori Linda Mannila korosti ihmisten vuorovaikutuksen merkitystä, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen oppivan ihmisen kykyä sopeutua ja elinkeinoelämän keskusliiton yhteyspäällikkö Joona Aaltonen pohti puheenvuorossaan yliopistojen merkitystä.
Väitöskirjatutkija, keväällä 2025 julkistetulle Helsingin yliopiston 30 alle 30 –listalle valittu Lotta Vuorio summasi tieteen merkityksen:
– Monet menneisyyden tapahtumat ovat olleet sattuman ja sähläyksen lopputulemia, mikä kertoo meille myös siitä, että tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Jotta tulevaisuuteen voisi valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla, on parempi tietää enemmän kuin vähemmän ja pitää tieteentekemisen hartiat leveinä.
TAH-säätiön hallituksen jäsen Anna Herlin nosti esille yhteistyön merkityksen toivon luomisessa.
– Tieteen lisäksi oman kokemukseni mukaan ihmisten yhteen tuleminen antaa suuntaa ja edellytykset toiminnalle ja tulee näin synnyttäneeksi perusteltua toivoa. Katson, että yliopistojen ja muiden instituutioiden yksi onnellinen, keskeinen kunniatehtävä on mahdollistaa tienristeyksenä toimiminen yksilöille.
Rahastojen pienoiselämäkerrat valottavat myös mennyttä maailmaa
Rehtori Sari Lindblomin ja kansleri Kaarle Hämerin kiitokset lahjoittajille kattavat vuosisatojen historian.
– Rahastomme ovat syntyneet sukupolvien aikana, ja niiden vaikuttavuus on todistettu monissa tilanteissa. Olemme tänä päivänä kiitollisia kaikille, jotka ovat olleet mukana rakentamassa tätä perintöä – perustajille, lahjoittajille ja tukijoille, joiden panos näkyy ja vaikuttaa yhä uusille opiskelijoiden ja tutkijoiden sukupolville. Lahjoittamalla voi todella edistää omia arvojaan pitkällä aikavälillä, kansleri Kaarle Hämeri kiittää.
Stipendiaattien ja lahjoittajien juhlan yhteydessä julkistettiin myös 13 historian opiskelijan työn tulos: kooste Helsingin yliopiston rahastojen lahjoittajien pienoiselämäkerroista. Humanistisen tiedekunnan työelämäkurssin opiskelijat sukelsivat syksyllä 2024 rahastoihin lahjoittaneiden henkilöiden elämänvaiheisiin, kun jokainen kurssille osallistunut kirjoitti 2–3 pienoiselämäkertaa 1700–2000-luvuilla eläneistä lahjoittajista. Opiskelijoiden kirjoittamat pienoiselämäkerrat tarjoavat mielenkiintoisia ajankuvia, kertovat inspiroivia henkilötarinoita ja korostavat lahjoittajien merkitystä yliopistolle kautta vuosisatojen. Kurssin tavoitteena oli myös osoittaa, kuinka historian opintoja ja tutkijantaitoja voi hyödyntää työelämässä. Kurssin vastuuopettajana toimi historioitsija ja palkittu tietokirjailija FT Sakari Siltala.