Vararehtori Kai Nordlund on erittäin iloinen, että yliopisto on onnistunut keräämään yhteensä 2 miljoonan euron lahjoitussumman.
– Kesti melkein kolme vuotta päästä tähän pisteeseen, jossa olemme tänään. Kaikki alkoi siitä, että selvitimme koulujen tarpeita ja kiinnostusta ja keskustelimme pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajien kanssa, Nordlund kertoo.
Tulevan professorin on tarkoitus opettaa tietojenkäsittelytieteen perusteita yliopiston ruotsinkielisten opettajankoulutusohjelmien opiskelijoille. Tällä vastataan paremmin koulujen uuteen opetussuunnitelmaan, joka sisältää ohjelmoinnin perusteiden opetusta ja muuta tietojenkäsittelytieteen opetusta. Tutkimuksen painopiste tulee olemaan yhteiskuntaan liittyvässä tekoälyssä.
Yhteinen panostus
Lahjoittajia ovat Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Magnus Ehrnroothin säätiö, Stiftelsen Tre Smeder, Lisi Wahlin säätiö sekä Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiö.
Ruth ja Nils Erik Stenbäckin säätiön 100 000 euron lahjoitus on yksi viimeisimmistä ratkaisevista lahjoituksista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun säätiö lahjoittaa yliopistolle.
- On suuri ilo olla mukana siinä, että Helsingin yliopisto voi panostaa niinkin tärkeään ja tulevaisuuteen suuntautuvaan alaan kuin tekoäly, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Ellen Eftestøl.
Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiö pyytää ehdotusta vuosittaisesta tuoton jaosta Suomen Tiedeyhdistykseltä (Finska Vetenskaps-Societeten) ja Ruotsin Kuninkaalliselta tiedeakatemialta. Suomen Tiedeyhdistys on perustettu vuonna 1838 ja se on Suomen vanhin tiedeakatemia. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia nimittää Alfred Nobelin muistoksi fysiikan ja kemian Nobel-palkinnon saajat sekä Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajaksi.
- Suomen Tiedeyhdistys teki aloitteen Helsingin yliopiston luonnontieteellisen koulutusalan tukemiseksi ja on erittäin tyytyväinen, että Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiö suhtautui ehdotukseen niin myönteisesti. Tekoälyn ruotsinkielinen professuuri on seuralle erittäin merkittävä, sanoo Suomen Tiedeyhdistyksen pysyvä sihteeri, professori Mats Gyllenberg.
Tekoälyn keskeinen rooli jokapäiväisessä elämässä
Panostukset tekoälyyn ovat tärkeitä, koska tekoälystä on tullut niin keskeinen osa jokapäiväistä elämää.
- Tärkeää on ymmärtää, että vain tietyntyyppisellä tiedolla voi saada vääristyneen maailmankuvan. Algoritmit vaikuttavat siihen, miten näet maailman, Nordlund sanoo.
Tällä hetkellä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ei juurikaan ole ruotsinkielistä tietojenkäsittelytieteen opetusta, joten lyhyellä aikavälillä tiedekunnan ruotsinkielinen opetus ja opiskelijat hyötyvät professuurista.
- Pidemmällä aikavälillä hyötyvät koko ruotsinkielinen yhteisö ja koulumaailma. Varsinkin kun tekoäly tulee osaksi opettajien koulutusta. Tulevaisuudessa kouluilla on siis parempia työkaluja opetuksen tueksi, Kai Nordlund sanoo.