Koronapandemian myötä monille suomalaisille on tullut tutuksi uusi käsite, zoonoosi. Se on tartuntatauti, joka voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Kanerva Kivistö tutkii lisensiaatintyössään yhtä tällaista tautia: Krimin-Kongon verenvuotokuumetta.
– Punkkien kantama virus voi levitä eläimiin niin, etteivät ne välttämättä itse sairastu, mutta virus voi siirtyä niistä ihmiseen esimerkiksi teurastuksen yhteydessä. Tartunnan voi saada märehtijöistä, kuten naudoista, lampaista ja kameleista, tai villieläimistä, Kivistö sanoo.
Vakavassa taudinkuvassa virus aiheuttaa Kivistön mukaan sairastuneelle verenvuotoja eri puolille elimistöä, kuten keuhkoihin, suolistoon ja ihon alle. Lopulta potilaalle voi kehittyä monielinvaurio. Myös hoitohenkilökunta on tartuntavaarassa.
– Taudissa on noin 30 prosentin kuolleisuus.
Lääkettä tai rokotusta tautiin ei ole.
Ihmiset ja eläimet elävät vuorovaikutuksessa
Kivistö käy lisensiaatintyössään läpi punkkiaineistoa, joka on kerätty Helsingin yliopiston Keniassa sijaitsevan Taitan tutkimusaseman alueelta. Verenvuotokuumetta aiheuttavaa virusta oletetaan esiintyvän seudun punkeissa. Afrikan mantereen lisäksi virusta on löytynyt punkeista ainakin Balkanilla, Keski-Aasiassa ja Intiassa. Tarkkaa levinneisyyttä ei tiedetä.
Kivistön lisensiaatintyö on osa perustutkimusta, jossa kartoitetaan, missä virusta esiintyy ja miten paljon.
Lisensiaatintyössä yhdistyvät kaksi Kivistöä kiinnostavaa aihepiiriä: kotieläintuotanto ja kansanterveys.
– Monessa paikassa maailmassa kotieläimiä pidetään hyvin lähellä ihmisten elinpiiriä. Niitä on omassa pihapiirissä ja niiden kanssa asutaan. On kansoja, kuten paimentolaisia, joilla kotieläinten vointi ja se, mitä ne kantavat, liittyy olennaisesti näiden ihmisteen terveyteen, Kivistö sanoo.
– Sen symbioosin tutkailu on mielenkiintoista.
Kivistön oma kiinnostus eläimiin juontaa jo lapsuudesta. Alun perin hän ryhtyi opiskelemaan maatalousalaa ammattikorkeakoulussa, josta valmistui agrologiksi 2017. Eläinlääketieteellisessä hän aloitti 2016, koska myös lääketiede kiinnosti.
Lisensiaatintyö on nyt loppusuoralla. Helsingin yliopiston lahjoitusvaroista saadusta 500 euron stipendistä on ollut apua työhön keskittymisessä, kun palkkatöitä on tarvinnut tehdä opintojen ohessa vähemmän. Eläinlääketieteellisen lisensiaattityö vastaa monen muun alan ylemmän korkeakoulututkinnon pro gradu -tutkielmaa.
– Lisurityön kirjoittamiseen menee paljon aikaa koulutyön ohessa. Sille ei ole varattu erillistä tekoaikaa, vaan sitä tehdään vapaa-ajalla.
Ilmastonmuutos tuo uusia tauteja myös pohjoiseen
– Eläinten tautien tutkimisesta on aina hyötyä myös ihmisen terveydelle, Kivistö sanoo.
Eläinten ja ihmisen yhteisen terveyden tutkimisen merkitys saattaa tulevaisuudessa Kivistön mukaan vain kasvaa ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun myötä. Mitä enemmän ihminen raivaa villieläinten elinpiirin läheltä tilaa kotieläintuotannolle, sitä todennäköisemmin virukset pääsevät siirtymään lajien välillä.
Ilmastonmuutoksen myötä myös punkit ja niiden kantamat virukset levittäytyvät uusille alueille. Siksi Krimin-Kongon verenvuotokuumetta levittävien punkkienkin tutkimuksella on merkitystä myös suomalaisille.
Uusien virusten leviämisestä voi olla isoja seurauksia myös maataloudelle, Kivistö sanoo.
– Mitä pitää esimerkiksi alkaa testata eläimistä eläinkaupan yhteydessä.
– Kun pohjalla on tutkimusta ja tietoa, näihin tilanteisiin on kenties helpompi varautua.