Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2025.
Palsamiköynnöksellä on vankka perinnerohdon asema useissa kulttuureissa Kiinasta Venäjälle ja Japanista Koreaan. Halutut, parantavat yhdisteet piilevät köynnöksen marjoissa.
Helsingin leveyksillä, kuten
Schisandra chinensis tunnetaan Suomessa myös sitruunaköynnöksenä. Verkkokaupan hyllyssä marjauutetta on tarjolla monen merkkisinä jauheina ja kapseleina sekä sellaisenaan että muihin uutteisiin sekoitettuna. Mainossanat lupaavat suojaa hengitysteille ja stressin vaikutuksia vastaan, parempaa vastustuskykyä sekä lisäenergiaa ja -kestävyyttä.
Solun tasapaino palautuu
Farmasian tutkija, vanhempi yliopistonlehtori
Tarkastelussa on marjauutteen kyky korjata solujen hapetus-pelkistystasapainoa, niin sanottua redox-tasapainoa. Sitä voivat häiritä monet tekijät unenpuutteesta ympäristömyrkkyihin, mutta Hanskia kiinnostavat aivan tietyt epäjärjestyksen aiheuttajat: bakteerit. Päähuomio on kehoon iskeneissä klamydioissa.
Keuhkoklamydiabakteeri aiheuttaa keuhkoputkentulehduksia ja keuhkokuumetta, kun taas sen sukulainen tunnetaan seksitautibakteerina. Tuotantoeläimillä on lisäksi omat klamydiansa kuten keskenmenoja aiheuttava bakteerilaji.
— Bakteerien häätäminen ihmisestä käy redox-tasapainon rikkoutuessa vaikeaksi, Hanski kertoo.
Bakteerit lakkaavat lisääntymästä, mutta kätkeytyvät soluihimme. Eri klamydiabakteerien lisäksi hänen laboratoriossaan on tutkittu salmonellaa, ja kaikkien näiden taudinaiheuttajien herkkyys antibiooteille hiipuu, jos hapetus-pelkistystasapaino häiriytyy.
Infektio kroonistuu.
— Tutkimustemme mukaan palsamiköynnösuute palauttaa tasapainon, ja vaste lääkkeille paranee.
Tutkijat kroonistumisen jäljillä
Tutkimustulokset ovat kiinnostavia, mutta uusiin hoitoihin on pitkä matka, Hanski sanoo. Avoimet perustutkimuskysymykset koskevat bakteereita yleisesti, eivät vain nyt tutkittavia lajeja.
— Olisi tärkeä selvittää, miksi hapetus-pelkistystasapainon häiriytyminen ajaa bakteereja krooniseen muotoon.
Antibioottiresistenssi on Maailman terveysjärjestön listauksissa yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.
Lignaanien ja niiden kaltaisten yhdisteiden vaikutuksia perkaamalla tutkijat oppivat uutta infektion kulkuun vaikuttavista soluista, Hanski selittää. He havaitsevat, millaisia hienoisia muutoksia noissa soluissa tapahtuu. Lääkekehitys helpottuisi, jos kroonistunut infektio ymmärrettäisiin molekyylitasoa myöten.
Kasveille on tyypillistä, että yksittäisen ”tehoaineen” eli bioaktiivisen molekyylin sijaan ne tuottavat useita molekyylejä, jotka ovat rakenteellisesti lähellä toisiaan. Siksi uutteen vaikutuksia on ollut hankala linkittää mihinkään tiettyyn molekyyliin.
Tieto on kuitenkin tärkeää, jotta vaikutusmekanismeista saadaan selkoa.
— Tšekkiläinen yhteistyökumppanimme on muokannut marjoista eristettyjen lignaanien molekyylirakenteita kemiallisesti ja jäljittänyt näin sitä, mitkä molekyylien rakenneosat ovat olennaisia soluvasteiden kannalta.
Sekaisin sokerista
Sitkeän keuhkoklamydian tapauksessa hoidosta ollaan kaukana myös siksi, että taudin diagnosointi on heikoissa kantimissa, Hanski kertoo.
— Kun hoitoa ei ole ollut, diagnostiikan kehittämiseenkään ei ole ollut erityistä intoa. Meidän pitäisi nyt kehittää diagnostiikkaa ja lääkettä käsi kädessä.
Seuraava tutkimusvaihe ovat eläinkokeet.
Uuteaineksista työn edistyminen ei jää kiinni: yliopiston puutarhan köynnökset ovat tuottoisia ja laboratoriossa tarvittavat ainemäärät pieniä.
— Yhtenä syksynä keräsimme Kumpulasta reilut 300 grammaa marjoja, jotka sitten kotilaboratoriossa Viikissä kuivattiin, jauhettiin ja uutettiin.
Erottelussa pitää olla tarkkana, jotta uutteeseen ei jää vaikkapa sokereita, jotka hullaannuttaisivat kasvatusmaljan solut, Hanski selittää.
— Uutetta kertyi suunnilleen 15 grammaa, kun taas vasteita aiheuttavat määrät kokeissamme ovat vain joitakin milligramman tuhannesosia.
Kirpeän syysaamun työmatka tuo silti tutkijan mieleen, että pian voisi taas poiketa puutarhalla.
(Juttu jatkuu kuvan alla.)
Palsamiköynnösuutteen myönteisistä vaikutuksista on kertynyt viime vuosina varsin paljon tutkimusnäyttöä, farmasian tutkija Leena Hanski kertoo.
Monista rohdoksista poiketen myös sen sisältämien yhdisteiden imeytyminen elimistöön alkaa nyt olla melko hyvin tiedossa.
Tämä ei kuitenkaan vielä todista nettikaupan tai luontaistuotemyymälän kapseleita turvallisiksi tai hyödyllisiksi.
— On hyvä muistaa, ettei ravintolisiksi luokiteltujen valmisteiden laatua valvota myyntilupamenettelyllä.
Esimerkiksi juuri dibentsosyklo-oktadieenilignaanien määrää eri merkkisissä kapseleissa ei voi varmasti tietää.
Laatuvaihteluiden lisäksi ongelmia voivat tuottaa rohdosten yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa. Palsamiköynnösuutteen osalta yhteisvaikutukset ovat pahimmillaan vakava vaara esimerkiksi munuaisille.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.