Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2023.
Elettiin syyskuuta 1953. Yliopisto sai tuberkuloosiparantolalle 400 000 markkaa valtion lisämenoarviossa.
Pienessä juhlasalissa Fabianinkadulla kuultiin puhujavierasta Ranskasta: Pasteur-instituutin johtaja Jacques Tréfouël oli yksi sulfalääkkeiden keksijöistä.
Nämä kaksi uutista ilmestyivät Helsingin yliopiston tiedonannoissa numero yksi: Yliopisto-lehden varhaisin versio oli juuri aloittanut. Marraskuussa 1953 lehti puolestaan uutisoi avoimesta tuberkuloosiopin professorinvirasta.
Kansanterveyden rakentaminen tarkoitti mikrobien nujertamista.
Sulfat, ensimmäiset laajakirjoiset antibiootit, olivat mullistaneet bakteeri-infektioiden hoidon. Aivokalvontulehdusta tai lapsivuodekuumetta ei tarvinnut pelätä entiseen malliin.
Valkoiseksi rutoksi kutsuttu tuberkuloosi oli hankalampi tapaus. Sulfan kehittelyn vuosina 1930-luvulla Mycobacterium tuberculosis -mykobakteerin aiheuttama tauti oli ollut Suomen pahin tappaja. Vielä 1950-luvun alussa tuberkuloosipotilaat täyttivät yhä kuutisen tuhatta parantoloiden sairaansijaa. Vastasyntyneitä siirrettiin tuberkuloosiperheistä suojakoteihin asumaan.
Tubibakteerilla on miljardeja kantajia
— Ongelma on vieläkin akuutti. Ainakin ennen koronapandemiaa tubibakteeri oli maailman tappavin yksittäinen taudinaiheuttaja, biokemian yliopistotutkija Kirsi Savijoki sanoo.
Vuonna 2020 siihen kuoli 1,5 miljoonaa potilasta. Neljäsosan maailman ihmisistä arvellaan kantavan tubibakteeria, yleensä oireettomana. Hoitoon vaaditaan vähintään neljän eri antibiootin yhdistelmä.
Lääkkeille vastustuskykyistä tautimuotoa todetaan Suomessa vuosittain muutama. Silloin hoito pitkittyy normaalista 6–9 kuukaudesta vuosien mittaiseksi ja voi aiheuttaa potilaalle vakavia haittoja.
Tuberkuloosia tutkitaan yhä laajalti. Tärkeä kysymys on mykobakteerien sitkeys ja biofilmi, jonka bakteerit rakentavat suojaukseksi soluyhdyskuntansa ympärille, Savijoki kertoo.
— Kuin ne aavistaisivat, että kohta alkaa tulla antibiootteja niskaan.
Miksei lääke auta?
Vuonna 2021 Savijoki kumppaneineen sai selville, että mykobakteereja suojaavan biofilmin keskeinen rakenneosa on selluloosa. Bakteerit vähentävät selluloosaa hajottavan entsyymin eritystä niin, että biofilmin muodostus pääsee käyntiin.
Nyt tutkijat seulovat esiin yhdisteitä, joilla voisi tuhota biofilmin suojissa vielä lääkehoidon jälkeenkin sinnittelevät bakteerisolut. Lupaavia yhdisteitä on löytynyt.
Tämän Tampereen yliopistosta luotsatun tutkimuslinjan rinnalle on käynnisteillä toinen, jota johtaa professori Jari Yli-Kauhaluoma farmasian tiedekunnassa Helsingissä. Ajatuksena on ehkäistä bakteerien suojautuminen ennalta.
— Etsimme keinoja estää bakteerisolujen välinen kommunikointi aikaisessa vaiheessa. Biofilmin muodostus ei käynnisty, jos bakteerien keskeinen viestintäväylä saadaan sammutetuksi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Yliopisto-lehti juhlii tänä vuonna 70-vuotisiaan — niin myös ikätoverit Tekniikan Maailma ja Playboy.
Helsingin yliopiston tiedonantojen ensimmäinen numero ilmestyi 19.9.1953. Lehti kertoi nimityksistä, rahoituksista ja muista organisaatiouutisista.
Julkaisua päätoimitti Antero Manninen — mies kynäniekkojen perheestä, kirjailija Anni Swanin ja runoilija-suomentaja Otto Mannisen poika. Manninen oli aikansa julkkis, radion tietokilpailujen legendaarinen Herra X.
Poimimme juhlavuoden mittaan esiin tieteen tarinoita vuosikymmenten varrelta ja selvitämme, mitä tutkijat sanovat aiheista nyt.